Hallitusohjelmassa on sitouduttava kansalliseen ilmastolakiin sekä tukemaan EU:n vuoden 2020 päästövähennystavoitteen nostamista vähintään 30 prosenttiin.
Järjestöt muistuttavat perjantaina Säätytalolle kokoontuvia neuvottelijoita siitä, että ilmastokatastrofin torjuminen edellyttää ripeitä ja määrätietoisia toimia.
Järjestöt korostavat, että ilmastolaki velvoittaisi vähentämään päästöjä vuosittain laadittavan hiilibudjetin mukaisesti ja ohjaisi tehokkaisiin päästövähennyksiin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Euroopan komission mukaan sitoutuminen vähintään 30 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin säästäisi EU:n tasolla 40 miljardia euroa öljyn ja kaasun tuonnista vuonna 2020 ja tuottaisi vuositasolla 30 miljardin arvosta terveyshyötyjä. Samalla energiaomavaraisuus paranee ja investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen luovat uusia työpaikkoja ja kilpailukykyä.
Toimien lykkääminen nostaa ilmaston lämpenemisen taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia maailmanlaajuisesti. Järjestöt muistuttavat, että ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät erityisesti köyhät ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, vaikka he ovat vähiten vastuussa ongelmasta.
Irti turpeenpoltosta
Suomi voisi energiansäästöä tehostamalla, uusiutuvia energialähteitä lisäämällä ja haitallisista energiamuodoista luopumalla vähentää päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä, todetaan järjestöjen kannanotossa.
Turpeenoton järjestöt nimeävät suomalaisen ilmastopolitiikan häpeäpilkuksi, joka uhkaa myös suoluontoa ja pilaa vesistöjä. Ne vaativat turpeen suosimisen lopettamista energiaverotuksessa ja turpeen syöttötariffista luopumista.
Ympäristöjärjestöt kehottavat puolueita sopimaan myös uusista taloudellisista ohjauskeinoista energiatehokkuuden ja energiansäästön parantamiseksi.
Esimerkkeinä järjestöt mainitsevat liikenteen ja asumisen energiatehokkuuden parantamisen sekä vähäpäästöisten autojen entistä voimakkaamman suosimisen verotuksessa. Kotitalousvähennys tulisi laajentaa koskemaan myös energiapihejä remontointi- ja asumisratkaisuja.
Vahva ympäristöhallinto
Vahva ja riittävästi resursoitu ympäristöhallinto on hyvän ympäristöpolitiikan edellytys. Ympäristöongelmien hallinnan tarve kasvaa tulevaisuudessa entisestään biodiversiteetin heikkenemisen ja erityisesti ilmastonmuutoksen tähden.
Järjestöt ehdottavatkin ministeriörakenteen uudistamista niin, että työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa olevat ilmasto- ja energia-asiat sekä liikenne- ja viestintäministeriön tehtävät liikenteen osalta siirretään osaksi ympäristöministeriötä.
uutiskirje 
