Hyvän savimaan löytyminen vauhditti tiilien valmistuksen käynnistämistä Kotkan Juurikorvessa jo 1800-luvun lopulla. Tiilien teko toi paikkakunnalle myös työläisiä, ja nämä ryhtyivät järjestäytymään kohta vuosisadan vaihteen jälkeen.
Sosiaalidemokraattinen puolue lähetti kivityömies Frans Tilan valmistelemaan työväenyhdistyksen perustamista. Tätä varten etsittiin kokoontumista varten sisätiloja läheisistä maataloista, mutta isäntiä moinen puuha kauhistutti ja ovet pysyivät kiinni.
Yhdistyksen alkutaival olikin surkuhupaisa: Juurikorven työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906 savenottomontulla. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Vehkalahden Kannusjärvellä syntynyt Anton Sutela.
Yhdistykseen liittyi myös maa-, metsä- ja rakennustyöläisiä sekä joitakin pienviljelijöitä, jotka olivat myyneet metsä- ja niittymaitaan tehtaan omistajalle.
Kohtalokas vuosi 1918
Oma työväentalo rakennettiin jo vuonna 1911. Kuinka ollakaan, se paloi kummasti eräänä joulukuun yönä vuonna 1924. Sitä ennen oli tapahtunut paljon pahempaa.
Vuoden 1918 sisällissodalla oli veriset seuraukset Juurikorven työläisille. Kylällä oli perustettu järjestyskaarti, mutta sen tehtävä oli lähinnä vartioida Kotka–Kouvola-rataa ja turvata junakuljetukset.
Kaarti ei kuitenkaan halunnut lähettää miehiä sotaan. Jos joku lähti vapaaehtoisena, se oli hänen oma asiansa.
Kylän miesten rauhantahtoisuudesta huolimatta monelle heistä kävi kalpaten. Tapahtumista on kertonut mm. Ahti Kansa kirjassaan Juurikorpi 1897–1997 Utopiasta nykypäivään.
Valkoisten vallattua Kymenlaakson juurikorpelaisista vietiin Kouvolaan 15.–20.5. teloitettavaksi Anton Sutela ja viisi muuta miestä. Yksi oli ammuttu jo heti vallan vaihduttua 5. toukokuuta.
Lisäksi yhdeksän miestä menehtyi Riihimäen ja Hennalan vankileirillä. Muutama mies oli kaatunut taisteluissa.
Näistä miehistä tehty reliefi on kiinnitetty työväentalon salin peräseinälle.
Kylä hiipui tehtaiden tahdissa
Työväenyhdistyksen toiminta elpyi hitaasti, ja 1930-luvulle tultaessa uusi työväentalokin saatiin pystyyn nykyiselle paikalleen keskelle kylää.
Talon siipien suojassa on ollut monenlaista harrastustoimintaa. Työväenyhdistyksen rinnalle oli perustettu urheiluseurakin, Juurikorven Korvenpojat.
Kun tiilitehdas lopetti toimintansa vuonna 1966 ja sen kylkeen perustettu huonekalutehdas 1987, koko kylän alamäki alkoi. Menivät kauppa, koulu ja rautatiepysäkki.
Samaa tahtia hiljeni työväenyhdistyksenkin toiminta. Sen ainoana tehtävänä tätä nykyä on ylläpitää työväentaloa. Sitä myös vuokrataan muun muassa tapahtumien järjestämiseen.
Yhdistyksen kunniakasta 120-vuotista toimintaa juhlitaan heinäkuun 12. päivänä kaikille avoimessa tapahtumassa – tietysti työväentalolla. Musiikilla höystetyn tapahtuman juhlapuheen pitää Kuusankoskelta lähtöisin oleva vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto.
lehti 