Suomen Luontopaneeli julkaisi hiljattain suosituksensa luontovaikutusten huomioinnille politiikalle tukeakseen pitkäjänteistä ja johdonmukaista päätöksentekoa.
Paneelin toteaa tiedotteessaan, että vallitseva geopoliittinen tilanne ja lyhyen aikavälin taloushuolet voivat houkutella siirtämään ympäristötoimia myöhemmäksi, vaikka ei kannattaisi.
Luontokato, sään ääri-ilmiöiden voimistuminen ja ekosysteemien heikentyminen eivät ole mitään yksittäisiä ympäristöongelmia, vaan ihmiskunnan olemassaoloa uhkaava järjestelmätason riski, asiantuntijat muistuttavat.
– Luontokadon ja ilmastonmuutoksen käsitteleminen talous- ja turvallisuuspolitiikan ytimeen kuuluvina kysymyksinä on välttämätöntä, jotta yhteiskunta kykenee turvaamaan luonnonjärjestelmät, joihin sen hyvinvointi, huoltovarmuus, talous ja turvallisuus nojaavat, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.
Hän muistuttaa, että kestävyysmurroksen edistäminen tulee edullisemmaksi kuin toimimattomuus.
Ei kaikkea veronmaksajien niskaan
Nykyinen sääntely on pirstaleista, eikä luontokadon hillintää ohjaa kokonaisuutena oikein mikään taho. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota myös ministeriöiden kansliapäälliköt, joiden ajatusta keskeisimpien toimien sopimisesta jo hallitusneuvotteluissa hän kannattaa.
Luontopaneeli ottaisi käyttöön myös kaikkia hallinnonaloja ohjaavan luontolain, joka vahvistaisi luontopolitiikan ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta. Se auttaisi kokoamaan eritasoiset tavoitteet ja velvoitteet yhteen.
Paneeli kannattaa myös aiheuttaja maksaa -periaatetta, joka kannustaisi yrityksiä luontohaittojen välttämiseen ja toisi varoja luontotoimiin. Ilman uusien luontohaittojen ehkäisemistä eivät mitkään suojelu- ja ennallistamistoimet riitä elvyttämään luontoa.
Käytännössä sitä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi luontohaittamaksuin ja ekologisella kompensaatiolla maankäytössä. Kustannuksia ohjattaisiin tahoille, jotka luonnon heikentämisestä hyötyvätkin.
– Tiukassa taloustilanteessa valtion kannattaa etsiä ratkaisuja, joiden avulla haittojen korjaaminen ei kaadu pelkästään veronmaksajille, sanoo Kotiaho.
Myös luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseen on paneelin mietinnön mukaan ohjattava resursseja.
Luonnonarvomarkkinoilla toimijat voivat hyvittää luontohaittoja ostamalla maanomistajilta luonnonarvoja, mikä luo maanomistajille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
– Luonnonsuojelulaissa määritellyn luonnonarvohehtaarin käyttö yhteisenä mittayksikkönä mahdollistaa toimien vertailtavuuden, Kotiaho toteaa.
Reiluutta kestävyysmurrokseen
Vaikka valtaosa suomalaisista kokee luonnon keskeiseksi osaksi hyvinvointiaan, terveyttään ja identiteettiään, heikkenee Suomen luonnon monimuotoisuuden tila edelleen.
Luontokadon pysäyttäminen on osa kestävyysmurrosta, jonka toteuttamisessa oikeudenmukaisuus on keskeistä, paneeli muistuttaa.
– Erityisesti merkittäviä alueellisia tai paikallisia vaikutuksia aiheuttavissa toimissa on varmistettava, että kansalaisilla on aidot ja oikea-aikaiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon oikean tiedon varassa. Ympäristöongelmiin usein liittyvä väärän tiedon levittäminen syventää riskejä rapauttamalla demokratiaa, Kotiaho sanoo.
Hänen mukaansa paikallisten osallistumista tulee vahvistaa esimerkiksi osana lupaprosesseja ja maankäytön suunnittelua. Tämä lisäisi myös muutosten hyväksyttävyyttä.
lehti 