Kovassa ryöpytyksessä viime viikot ollut hallitus on joutunut nyt myös kehitysyhteistyöhön keskittyneiden kansalaisjärjestöjen silmätikuksi. Suomen kehitysyhteistyöpolitiikka on järjestöjen mukaan muuttunut arvaamattomaksi sinä aikana, kun keskustan Paavo Väyrynen on istunut kehitysyhteistyöministerinä.
Väyrynen ei maanantaina halunnut ottaa kantaa arvosteluun. Tosin järjestöt eivät suoraan nimenneet Väyrystä ainoaksi syntipukiksi, vaikka kritiikin kohteesta ei jäänytkään epäselvyyttä.
Suomen suunta on muuttunut, mutta siitä ei ole käyty kunnon keskustelua eikä avointa valmistelua. Suomalaiset sidosryhmät on sivuutettu ja kohdemaiden hallituksillekin muutos on tullut yllätyksenä. Suomi on yksipuolisesti vähentänyt ennen muuta koulutuksen ja terveydenhuollon tukeaan sekä siirtänyt painopistettä bisneshenkisempään kehitysapuun eli nyt korostetaan suomalaista osaamista sekä yritysten ja teknologian käyttämistä.
Kansalaisjärjestöjen kritiikki on ankaraa. Niiden mukaan hallitus toimii täysin toisin, kuin mitä se on ohjelmassaan luvannut. Kehuja hallitus saa ainoastaan maatalouden ja yrittäjyyden tukemisesta. Hallitus muun muassa lupasi kehityspoliittisissa linjauksissaan edistää heikompien eli naisten, lasten ja vammaisten asemaa, mutta käytännössä on toimittu ihan päinvastaisella tavalla. Tämä on todettu myös Ulkoministeriön ja Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreissa selvityksissä.
Kehitysyhteistyössä on vaikea saada tuloksia, jos Suomi antajaosapuolena ei kuuntele vastaanottajamaiden näkemyksiä avun tarpeista ja painopistealueista.
Maailman talouden kriisi iskee täydellä voimalla nyt myös köyhiin maihin. Tuloksellinen toiminta edellyttäisi tällä hetkellä erityisesti suunnitelmallisuutta ja vastaanottajamaiden näkemysten kuuntelua.
Väyrysen kaudella osa budjetoidusta tuesta on ilmeisesti jäänyt myös jakamatta, koska ei ole kyetty tekemään päätöksiä. Poukkoileva kehityspolitiikka ei ole kunniaksi Suomelle ja erityisen moitittavaa se on siksi, että kärsijöiksi joutuvat ne, joilla puuttuu melkein kaikki elämisen edellytykset.
Yliopistolaki ei käy
Kaksi hallituksen kokoomusministeriä, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja opetusministeri Henna Virkkunen, ovat ylistäneet suunniteltua yliopistolakia yhdeksi kaikkien aikojen merkittävimmäksi koulutusuudistukseksi. Ministerit ovat myös suodattaneet julkisuuteen sellaista tietoa, että yliopiston väki eli opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta olisi vankkumatta lakiesityksen takana.
Sen verran voimasta liikehdintä ainakin Helsingissä on ollut, että kokoomusministerit ovat aika huonosti informoituja. Ihan muuta nimittäin kertoo se, että ylhäältä saneltua ja yliopistojen autonomian romuttavaa lakia oli viime perjantainakin eduskuntatalon portailla vastustamassa puolitoista tuhatta opiskelijaa. Lisäksi joukko opiskelijoita valtasi yliopistorakennuksen viikonvaihteen ajaksi Helsingissä.
lehti 