Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran projektissa havaittiin harmaan talouden rehottavan edelleen majoitus- ja ravitsemusalan yrityksissä.
Vuosina 2010 ja 2011 toteutetun projektin päätavoite oli luoda malleja suunnitelmallisen harmaan talouden valvontaa varten ja kokeilla niitä viranomaisyhteistyössä käytännössä. Valviran lisäksi yhteistyöryhmään kuuluivat Suomen kaikki aluehallintovirastot, poliisi, verohallinnon tarkastusyksiköt ja ulosottovirasto. Toiminnan apuna käytettiin Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) ja tilastokeskuksen tarjoamia tietoja ja selvityksiä.
Valviran ylitarkastaja Olavi Kärkkäisen mukaan projektiin valittiin 160 yritystä, joiden tilanne tutkittiin tarkkaan. Tulokset vastasivat ennakko-odotuksia.
Aiemmin on tutkittu, että harmaa talous majoitus- ja ravitsemusalalla oli vuonna 2008 noin 400 miljoonaa euroa, eli 8,5 prosenttia koko toimialan tuotoksesta. Harmaan työvoiman osuus alalla oli arvioitu olevan 13 000 – 14 000 henkilötyövuotta ja salattuja työtuloja 270 miljoonan euron edestä.
”Kuitti pitää vaatia”
Yksinkertaisimmillaan majoitus- ja ravitsemisalalla harmaa talous on kassan ohi myymistä, eli maksua ei rekisteröidä, eikä asiakkaalle anneta tapahtumasta kuittia. Ylimääräisellä rahalla maksetaan pimeitä palkkoja tai palkanlisä työntekijöille ja loput kirjanpidon ulkopuoliset varat jäävät yrittäjälle.
– Tavallinen kansalainen voi estää harmaata taloutta vaatimalla käteisostoksestaan kuitin tai maksamalla kortilla, jolloin ostoksesta jää jälki, sanoo ylitarkastaja Kärkkäinen.
Vakavampi suunnitelmallinen harmaa talous on kuitenkin ammattimaista kuittikauppaa, jolla saattaa olla viitteitä myös laajempaan rikollisuuteen, kuten järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rahanpesuun, ihmiskauppaan tai terrorismiin.
Elinkeinossa toimivista yrittäjistä 52,6 prosenttia kokee, että harmaa talous on merkittävä tai erittäin merkittävä kilpailua vääristävä tekijä.
Rikkomuksia tulvi
Valviran projektissa seulottiin yrityksiä Suomen kaikkien luvanvaraisessa alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntielinkeinossa toimivien luvanhaltijoiden keskuudesta tarkempaa tarkastusta varten. Taloustietojen avulla poimittiin 160 luvanhaltijan ryhmä. Poimintakriteereinä käytettiin tyypillisesti käytettyjä talouden tunnusmerkkejä. Näillä peruskriteereillä voitiin ennustaa jopa 90 prosentin tarkkuudella tarkastuksissa ilmi käyneet puutteet ja laiminlyönnit. Kaikkiin näihin yrityksiin suoritettiin eriasteisia tarkastuksia.
Havaittuja anniskelurikkomuksia olivat päihtyneille anniskelu, päihtyneen oleskelu anniskelupaikassa, tuplien anniskelu, järjestyshäiriöt, alaikäisille anniskelu, ympäristölle aiheutuvat häiriöt, asiakirjapuutteet ja anniskelusta vastaavan hoitajan epäpätevyys. Hallinnollinen seuraamus tarkoittaa käytännössä viranomaisen antamaa huomautusta, varoitusta, määräaikaista luvan poistoa tai pysyvää peruutusta.
Yleensä hallinnollinen seuraamus langetetaan vain joka seitsemännelle anniskelun laiminlyönneistä tarkastetulle luvanhaltijalle. Taloudellisten epäselvyyksien havaittiin siis korreloivan myös anniskelurikkomusten kanssa.
Palkka pankkitilille
Työ- ja elinkeinoministeriön harmaan talouden työryhmä mietinnössään esittää, että tilaajavastuulain soveltamisalaa halutaan laajentaa koskemaan itsenäisiä työnsuorittajia majoitus- ja ravitsemisalalla. Työryhmä ehdottaa, ettei majoitus- ja ravitsemisalalla saisi jatkossa maksaa palkkaa käteisenä ja valvontaresursseja lisättäväksi. Lisäksi työryhmä esittää majoitus- ja ravitsemisalalla jatkoselvitettäväksi tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa.
Työryhmä on nostanut esille harmaan talouden torjunnan kannalta tärkeitä seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon mahdollisesti toteutettavassa alkoholilain uudistuksessa. Alkoholilain uudistuksen yhteydessä luvanvaraisen anniskelutoiminnan ja sen kanssa kilpailevan laittoman toiminnan tunnusmerkit tulisi määritellä mahdollisimman yksiselitteisesti.
Kassaan musta laatikko
Eduskunnan tarkastusvaliokunta puolestaan edellyttää, että Suomessa on säädettävä ravintola-alalle tyyppihyväksyttyjä kassakoneita koskeva lainsäädäntö ohimyynnin kontrolloimiseksi. Ravintola-alalta saatujen kokemusten perusteella vastaavanlaisen lainsäädännön ulottamista muillekin käteistoimialoille tulee harkita.
Ruotsissa tällainen on jo käytössä. Kassakoneeseen sijoitetaan musta laatikko, joka välittää sähköisesti tietoa viranomaiselle.
Uuden hallitusohjelman kirjaukset ovat ylitarkastaja Olavi Kärkkäisen mukaan merkittävä edistysaskel harmaan talouden torjunnassa myös ravintola-alalla. Hän painottaa, että valvontaan tarvitaan enemmän henkilöstöä, jotta lainsäädännölliset toimet eivät jää kuolleeksi kirjaimeksi.
uutiskirje 
