Taloustutkimus Oy:n tekemän kyselyn mukaan lähes joka neljäs suomalainen lisäisi kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja. Vastaavasti kehitysmäärärahojen leikkaamista kannattaneiden määrä on laskenut. Enemmistö vastaajista katsoo kuitenkin edelleen, että määrärahat olisi pidettävä ennallaan.
Myös kehitystyö ja -politiikka on nostanut arvostustaan edellisvuodesta. Viime vuosi olikin kehitysyhteistyömielipiteiden aallonpohjaa. Perussuomalaisten kasvanut kannatus heijastui myös mielipideilmastoon. Nousu ei kuitenkaan onnistunut muuttamaan ajattelua pysyvästi, todetaan kyselyssä.
Koulutus etusijalla
Ihmisillä ei ole täyttä käsitystä kehitysyhteistyön laajuudesta.
Tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyötä pitävät tärkeimpänä naiset, nuoret, korkeasti koulutetut, pienituloiset, opiskelijat sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kaupungeissa asuvat.
Eniten haluttaisiin tukea koulutusta, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Koulutuksen merkitys on pitänyt pintansa useamman vuoden ajan. Sitä vastoin terveydenhuolto ja vesi- ja sanitaatiokysymykset ovat jostain syystä menettäneet kannatustaan tasaisesti viime vuosina.
Yli puolet vastaajista kohdistaisi avun ensisijaisesti Itä-Afrikkaan ja Afrikan sarveen. Seuraavaksi eniten apua kohdennettaisiin Länsi-Balkanille ja Itä-Eurooppaan. Taloustutkimus Oy:n arvion mukaan Suomessa käyty julkinen keskustelu somalien asemasta ja somalitaustaisten maahanmuuttajien näkyminen katukuvassa on tuonut Itä-Afrikan suomalaisille tutuksi alueeksi. Tämän vuoksi sinne halutaan kohdentaa myös apua.
Miljardi kehitysapuun
Tutkimus osoitti, että kehitysaputyöhön käytettävän rahan määrää on hankala arvioida. Oikean suuruuskuokan, eli noin miljardi euroa, tiesi vain joka kymmenes vastaaja. Yleisin arvio on 150 miljoonaa ja toiseksi yleisin 500 miljoonaa, naisten ja miesten tietämystasot eivät poikkea toisistaan tässä asiassa.
– Ihmisillä ei ihan ole täyttä käsitystä tästä kehitysyhteistyön laajuudesta ja mittakaavasta. Se näkyy muun muassa siinä, että määräraha arvioidaan varsin alakanttiin, Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo.
Yksityishenkilöiden tehokkaimpina avustuskeinoina vastaajat pitivät hyväntekeväisyyttä, Reilun kaupan tuotteiden ostamista ja verojen maksamista.
– Tämä on mielenkiintoinen tulos, sillä suomalainen yhteiskunta on ollut perinteisesti hyvin valtiokeskeinen. Meillä ajatellaan helposti, että kaikki hoidetaan verojen kautta. Yksityisen auttamisen noustessa näin korkealle sen voisi nähdä haluna kasvattaa omaa osuuttaan, Rahkonen toteaa.
Ulkoministeriön Taloustutkimuksella kesäkuussa teettämässä tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, miten taloustilanne vaikuttaa kehitysyhteistyötä koskeviin mielipiteisiin ja minne kehitysyhteistyötä tulisi eniten kohdistaa.
uutiskirje 
