Norjan viikon takainen joukkosurma on hallinnut niin mieliä kuin uutisotsikoitakin. Vähitellen ollaan palaamassa arkeen; elämä jatkuu. Nyt on alettu myös hakea vastauksia mieliin nousseisiin kysymyksiin.
Mikä teki Breivikistä tunteettoman tappajan? Olisiko tapahtunut voitu jotenkin estää? Mitä pitäisi tehdä, ettemme joudu kokemaan samaa uudelleen? Onko Breivikillä hengenheimolaisia? Oliko kyseessä yksittäinen teko vai osa väkivaltaisen äärioikeistolaisuuden nousua?
Esiin kummunneet kysymykset ovat vaikeita. Suoria vastauksia on vaikea antaa. Tämän viikon Kansan Uutisten Viikkolehti pyrkii osaltaan etsimään syitä ja valottamaan terroriteon taustoja. Norjan joukkosurmaa ja sen mahdollisia yhteyksiä käsittelemme laajasti eri näkökulmilta sivuilla 25–31.
Demokratiaan kuuluu oleellisesti erilaisten mielipiteiden suvaitseminen.
Äärioikeiston nousu on kansainvälinen ilmiö. Sitä ei saa vähätellä, vaikka se ei olekaan kasvanut valtavirraksi. Koko Euroopan on havahduttava tilanteeseen, ennen kuin on liian myöhäistä.
Viikon aikana on puhuttu paljon myös vihapuheesta ja ennen muuta sen vaientamisesta. Avoimessa demokraattisessa yhteiskunnassa rajankäynti siitä, mikä on vihapuhetta, voi olla vaikeaa. Vihapuhetta on selvästi esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, väkivaltaan kehottaminen tai sillä uhkailu. Myös rasistinen leimaaminen voidaan käsittää vihapuheeksi.
Sananvapaus on demokraattisen yhteiskuntamme peruspilareita. Vapauteen liittyy aina myös vastuu. Demokratiaan kuuluu oleellisesti erilaisten mielipiteiden suvaitseminen. Vihapuhe koettelee demokratian rajoja ja pyrkii murtamaan siihen olennaisesti kuuluvan kaikkien ihmisten tasa-arvoisuuden. Se onkin suuri uhka demokratialle. Mediankin on tunnettava vastuunsa ja toimittava vihan lietsontaa vastaan niin, ettei sananvapaus kuitenkaan vaarannu.
Avoin verkkomaailma ja sosiaalisen media roolin kasvu ovat muuttaneet toimintaympäristöä. Minkä tahansa tiedon tai mielipiteen leviämistä ei voida käytännössä estää, ja valvonnan lisääminenkin tuo ongelmia avoimeen tiedonvälitykseen.
Viime päivinä on esitetty yhdeksi keinoksi sitä, että eri internet-sivustojen keskustelupalstoilla saisi esiintyä vain poikkeustapauksissa nimimerkin suojassa. Vaatimus on sinänsä ymmärrettävä, mutta käytännössä lähes mahdoton toteuttaa.
Nimen vaatiminen voi tyrehdyttää avoimen keskustelun, jossa toki esiintyy myös ylilyöntejä. Nimellä rekisteröinti ja sähköpostiosoitteen vaatiminen ei sekään valitettavasti takaa oikeaa henkilöllisyyttä. Todella tiukat rekisteröinnit, jolloin vaaditaan tarkistetut henkilötiedot, taas kaatuvat monilla sivustoilla resurssipulaan – tai siirtävät keskustelun sinne, missä tarkkoja tietoja ei vaadita.
Lakienkin vastainen vihan lietsonta on kitkettävä keskustelupalstoilla. Tehokkaimmin sitä voidaan tällä hetkellä estää journalistisella ennakkomoderoinnilla.
uutiskirje 