Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus sinetöi budjettiriihessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat massiiviset leikkaukset: ensi vuonna avustustaso leikkaantuu 84 miljoonalla eurolla eli noin kolmanneksella. Koko vaalikauden aikana sote-järjestöjen valtionavustukset eli STEA-avustukset romahtavat puoleen, huomautetaan SOSTEsta, joka on noin 250 valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan järjestön yhteisjärjestö.
– Hallitus sinetöi riihessä sote-järjestöjen työn romuttamisen. Tämän arvovalinnan seurauksena sote-järjestöjen tekemä työ muun muassa kehitysvammaisten, muistisairaiden, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eteen vähenee dramaattisesti, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo tiedotteessa.
Sote-järjestöt ovat toimittaneet julkisuuteen vuoron perään tiedotteita, joissa kerrotaan jopa järjestön olemassaolon olevan vaarassa. SOSTEn ja sote-alan työnantajajärjestö Hyvinvointiala Hali ry:n tuore kysely kertoo, että STEA-avustusta saaneista järjestöistä peräti 40 prosenttia piti todennäköisenä tai mahdollisena, että koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana. Lisäksi yli neljäsosa vastaajista piti konkurssia todennäköisenä tai mahdollisena.
– Muun muassa hyvinvointialueet ja kunnat ovat todenneet, että heillä ei ole sote-järjestöjen työlle korvaajaa. Tämä tarkoittaa, että pahimmillaan apua tarvitsevat putoavat kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Avustusleikkaukset eivät säästä, vaan lasku siirtyy maksettavaksi muualle, Kiukas sanoo.
SOSTE on ehdottanut esimerkiksi järjestöjen useiden erillisten avustuskohteiden yhdistämistä laajemmiksi avustuskokonaisuuksiksi. Tämä mahdollistaisi talouden joustavamman sopeuttamisen ja samalla keventäisi avustuksiin liittyvää hallinnollista taakkaa.
Järjestöstä huomautetaan, että niin hallituksen julkisissa lausunnoissa, STEA-avustuskriteereissä kuin tuoreessa avustusasetuksessakin painotetaan sote-järjestöjen kohtaavan työn merkitystä avustuksia myönnettäessä.
Kohtaava työ on kuitenkin leikkausten myötä vähenemässä riippumatta siitä, miten paljon sitä avustusten jaossa priorisoidaan ja mitä poliittisesti väitetään. Esimerkiksi Ehkäisevä päihdetyö EHYTin toiminnanjohtaja Juha Mikkonen varoitti tilanteesta perjantaina:
– Jos yleisavustus viedään äkillisesti, vastuullisinkin työnantaja on vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa lakisääteiset velvoitteet kaatavat koko järjestön.
SOSTEsta muistutetaan, että järjestöjen kohtaava työ on jo tällä hallituskaudella joutunut leikkuriin ja edessä näyttää olevan varsinainen romahdus uusien leikkausten myötä.
SOSTEn ja Hyvinvointiala Hali ry:n kyselyn mukaan peräti 80 prosenttia sote-järjestöistä arvioi joutuvansa lopettamaan jonkin toimintamuodon tai toiminnon. 73 prosenttia vastaajista arvioi joutuvansa leikkausten takia joko lopettamaan tai supistamaan vertaistuki- ja ryhmätoimintaa ja 69 prosenttia vastanneista neuvonta- ja ohjauspalveluita.
– Järjestöt ovat perinteisesti toimineet kohtaamiensa ihmisten äänitorvena, jotta yhteiskuntaa rakennettaisiin parempaan suuntaan. Tästä työstä leikkaaminen tarkoittaa, että hiljaisten ääni kuuluu entistä heikommin, SOSTEn Kiukas sanoo.
Hallitus on alentamassa yhteisöverokantaa ensi vuonna kaksi prosenttiyksikköä vuonna 2027 eli valtion verotulot alenevat.
– Yhteisöveron alentaminen on ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa sopeuttaa julkista taloutta. Päätös on kallis ja tutkimusten mukaan tehoton kasvutoimi, minkä lisäksi se syventää eriarvoisuutta, SOSTEn pääekonomisti Heta Melartin sanoo tiedotteessa.
Hän huomauttaa, että perumalla yhteisöveron alennus olisi pystytty välttämään niin sote-järjestöjen valtionavustusten lisäleikkaukset, sosiaalihuollon leikkaukset kuin uudet korotukset sote-palveluiden asiakasmaksuihin. Sen lisäksi julkista taloutta olisi voitu vahvistaa sadoilla miljoonilla euroilla.
uutiskirje 
