Pelon Italian ja Espanjan talouskriisin puhkeamisesta epäiltiin aiheuttavan yhdessä Yhdysvaltojen luottoluokituksen historiallisen laskun kanssa huiman pudotuksen pörsseissä ympäri maailman.
Euroopan keskuspankki päätti myöhään sunnuntaina ostaa kriisimaiden velkakirjoja rauhoittaakseen markkinoita ja ryhtyi toimeen heti maanantaina. Sen uskotaan leikanneen kärjen pahimmalta pudotukselta Euroopassa.
EKP ei voi katsoa vierestä
Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo muistuttaa puolueensa sanoneen koko ajan, että Euroopan talouden tilanne on huono ja sen rakenteisiin tarvitaan rakenteellisia muutoksia.
– Olemme vaatineet tätä koko ajan. Nyt tukipaketteja on tehty viime hetkellä paniikissa, mikä ei ole kestävä tapa hoitaa tilannetta.
Saramo toimii vasemmiston ministeri Paavo Arhinmäen erityisavustajana.
Saramo arvioi, että esimerkiksi Euroopan keskuspankin rooli on keskeinen Euroopan taloustilanteelle.
– EKP ei voi olla ulkoistettu toimija, joka katsoo vierestä, kun EU:n jäsenvaltiot tuhoutuvat.
Eurobondeilla tukea kriisimaille
Saramo toteaa, että Suomen hallituksessa ei voi paukutella henkseleitä.
– Kuten Arhinmäki kirjoitti taannoin blogissaan, Kreikan toinen tukipaketti sisälsi muutamia askelia hyvään suuntaan, mutta jatkuva tukeminen ei voi olla ratkaisu. Tilanne ei voi jatkua paniikista paniikkiin etenemisenä.
Saramo sanoo henkilökohtaisena kantanaan, että jatkuvien paniikkiratkaisujen sijaan eurobondit eli euroalueen yhteiset joukkovelkakirjat olisivat parempi vaihtoehto.
– Niitä on kannatettu Euroopan vasemmistopuolueessa jo pitkään, mutta Suomessa kaikki tuntuvat vastustavan niitä. Ne olisivat parempi ratkaisu omankin taloutemme kannalta, vaikka ne saattaisivat hieman nostaa omaa korkotasoamme. Kyllä hätäpakettipolitiikkakin nostaa meidän korkoja pitkällä tähtäimellä.
Veroja kerättävä
Kriisimaissa tarvitaan tiukkaa muutosta.
– On kestämätöntä syytää rahaa maihin, jotka eivät esimerkiksi kerää veroja, hän sanoo, mutta muistuttaa, että Kreikan kohdalla tehtiin ensin juuri ne virheet, joita ei saisi tehdä: Pakotettiin Kreikka myymään omaisuuttaan, ajamaan julkinen sektori alas ja laskemaan palkkoja ja eläkkeitä, jotka olivat pienet jo valmiiksi.
– Se tekee talouden kasvun mahdottomaksi. Sen sijaan olisi pitänyt puuttua siihen, että Kreikassa rikkaat eivät juuri maksa veroja eikä keskiluokkakaan paljon. Eikä heitä voi edes syyttää siitä, kun kaikki tietävät, että valtio on korruptoitunut eivätkä verorahat mene sinne, mihin kuuluvat.
Pitäisi luoda usko valtioon, jotta ihmiset haluavat maksaa veroja ja ne käytetään yhteiseen hyvään.
– Mutta se on pitkä tie, tosin ainoa tapa, jos haluamme Kreikasta hyvinvointivaltion.
Vasemmistossa katsotaan kuitenkin, että Suomen tulee olla mukana tukipaketeissa, jotka ohjaavat kriisimaita tukevalle pohjalle.
– Toinen Kreikka-paketti oli jo hyvä alku. Siinä suurten eurooppalaisten pankkien voittoja siirtyi 20 miljardin euron arvosta Kreikan kansalaisille. Paketin ongelma on kuitenkin se, että siinäkin ovat yksityistämisen elementit mukana.
Emu ei voi toimia kuten strutsi
Saramo ei ole luopumassa eurosta.
– En nyt. Olisi kuitenkin paikallaan käydä keskustelu siitä, mikä on tilanne viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.
Hän toteaa, ettei kannata liittovaltiota muun muassa siksi, että siinä demokratia karkaa kauas kansalaisista.
Saramon mielestä on aika pohtia, mitä tehdä emulle ja eurolle.
– Emu ei voi toimia kuten strutsi ja työntää päätään pensaaseen, hän sanoo.
– Nyt pitää miettiä, onko euro peruuttamaton juttu vai pitääkö se hajottaa. Jos sitä ei hajoteta, se pitää korjata. Korjaamiseen en nyt näe muuta vaihtoehtoa kuin sen, että kehitetään elementtejä, jotka monien mielestä ovat liittovaltiokehitystä.
Hän tarkoittaa EU:n yhteistä talouspolitiikkaa. Siinä eurobondit olisivat yksi pieni osa, mutta ne estäisivät sen, että heikoimpia maita kohtaan hyökättäisiin korkojen nostolla.
– Alunperin oikeiston ajatus oli rankaista niitä maita, jotka eivät noudata kurinalaista talouspolitiikkaa, eli antaa sakkoja. Mutta käytännössä olisi absurdia sakottaa esimerkiksi Kreikkaa, jota joudutaan jo tukemaan.
Hän toteaa, että esimerkiksi Portugali olisi hyvinkin voinut selvitä lainoistaan, jos niiden korot eivät olisi nousseet huimasti.
lehti 