Vielä jokin aika sitten Leydis Díazin tilalla työskenteli kymmeniä ihmisiä, jotka pakkasivat hedelmämehuja myyntiin. Satoa säilytettiin kylmiössä ennen kuljetusta Havannaan.
Nyt kylmiöstä ei ole juuri hyötyä, koska sähköä ei riitä sen käyttämiseen. Tuotteitakaan ei saada aina pääkaupunkiin, sillä polttoainetta on vaikea saada.
– Sähköä ei enää tule. Jos tuotteita ei voida pitää kylmässä, sato pilaantuu, Díaz sanoo.
Niinpä sato on saatava kaupaksi nopeasti. Hedelmämehua tehdään pieniä määriä kerrallaan ja myydään suoraan tilalta. Muut tuotteet Díaz vie lähitorille.
– Tämä ei ole taloudellisesti kestävää, Díaz sanoo.
55-vuotias Díaz on koulutukseltaan maatalousinsinööri ja työskennellyt alalla yli 30 vuotta. Hän perusti oman tilan vuonna 2022 saatuaan valtiolta käyttöönsä seitsemän hehtaaria maata Pinar del Ríon maakunnassa Länsi-Kuubassa.
Nyt Los Encinos -tila käsittää 29 hehtaaria. Siellä kasvaa muun muassa tupakkaa, hedelmiä, papuja, maissia, juureksia ja vihanneksia.
Díaz myös jalosti tuotteita elintarvikkeiksi ja loi työpaikkoja naisille. Parhaimmillaan noin 40 naista työskenteli hedelmämehujen pakkaamossa.
Energiakriisi pysäytti jalostustoiminnan. Nyt tilalla työskentelee enää noin 15 ihmistä viljelyssä ja tupakanlehtien käsittelyssä.
Díaz on lisännyt tupakan osuutta, koska siitä saa muita viljelykasveja paremman hinnan ja samalla tilalle tärkeää ulkomaanvaluuttaa. Sekään ei riitä korvaamaan menetyksiä.
– Tämä vuosi jää selvästi viime vuoden tasosta. Olen hyvin huolissani.
Maataloustuotanto supistuu nopeasti
Kuuban maataloustuotanto on supistunut rajusti viime vuosina. Vihannesten tuotanto putosi vuonna 2024 noin 773 000 tonniin. Se oli 30 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 55 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.
Riisin kohdalla pudotus on vielä suurempi. Vuonna 2018 Kuuba tuotti 304 000 tonnia riisiä. Viime vuonna määrä jäi 79 000 tonniin.
Kotimaisen tuotannon hiipuminen on Kuuballe vakava ongelma, sillä maa tuo jo yli 80 prosenttia ruoasta ulkomailta.
Tänä vuonna viljelyä ovat vaikeuttaneet entisestään sähköpula sekä Yhdysvaltojen saarron kiristyminen.
Artemisan maakunnassa Havannan länsipuolella William Hernández viljelee vaimonsa kanssa noin 35:tä hehtaaria valtiolta käyttöön saatua maata. Pelloilla kasvaa kahvipapuja, banaania, avokadoa ja muita hedelmiä.
Tänä vuonna sato on jäänyt noin 30 prosenttia viimevuotista pienemmäksi.
– Tuotanto on kutistunut sähköongelmien vuoksi, sillä kastelujärjestelmämme toimivat sähköllä, Hernández sanoo.
Sama ongelma toistuu Güira de Melenan kunnassa sijaitsevassa Frank País -osuuskunnassa. Sen 858 hehtaarin viljelyksiä koettelevat sähkön ja polttoaineen puutteen lisäksi pula lannoitteista ja muista tuotantotarvikkeista.
Aiemmin osuuskunta sai polttoaineensa valtiolta tuettuun hintaan. Nyt se on hankittava itse ulkomailta. Osuuskunnan puheenjohtajan Pablo Pérezin mukaan sato on tänä vuonna jäänyt 11 tonniin hehtaarilta. Se on 27 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Hallitus höllentää maatalouden sääntöjä
Viljelijät ovat pitkään arvostelleet tuotteiden myyntiin liittyvää byrokratiaa ja valtion vahvaa roolia ruoan jakelussa. Tuotantoa vaikeuttaa myös ulkomaanvaluutan puute, sillä sitä tarvitaan esimerkiksi lannoitteiden hankkimiseen ulkomailta.
Huhtikuussa hallitus höllensi maataloustuotteiden myyntiä koskevia sääntöjä. Heinäkuussa parlamentti hyväksyi uuden maatalous- ja metsälain.
Uudistukset helpottavat valtion maan antamista viljelijöiden ja yritysten käyttöön sekä maan perimistä. Myös yksityiset ja ulkomaiset toimijat voivat tietyin ehdoin saada maata.
Valtion vahva asema kuitenkin säilyy. Yksityinen viljelijä saa omistaa enintään 67,1 hehtaaria, eikä maata saa käyttää lainan vakuutena. Säännöillä pyritään estämään maan keskittyminen harvoille.
Viljelijä William Hernández pitää uudistuksia välttämättöminä.
– Tilanteen on muututtava. Maailma kehittyy, mutta me olemme jääneet paikoilleen. Nykytilanteessa muutokset ovat Kuuban maataloudelle välttämättömiä, Hernández sanoo.
Maatalousministeri Ydael Pérezin mukaan kyseessä ei ole Kuuban maatalousjärjestelmän perusteellinen uudistus, vaan uusi laki säilyttää aiempien uudistusten perusperiaatteet mutta pyrkii samalla tekemään maahan investoimisesta turvallisempaa.
Kuuban noin kuudesta miljoonasta maatalouden hehtaarista 79 prosenttia on valtion omistuksessa. Yksityiset omistavat 13 prosenttia ja osuuskunnat 7 prosenttia.
Kriisin koko hinta näkyy vasta ruokapöydässä
Vaikeutunut tilanne ei vielä näy kaupoissa. Valtaosa tämän vuoden sadosta kylvettiin jo viime vuonna, jolloin viljelyolosuhteet olivat nykyistä paremmat.
Güira de Melenassa toimivan Waldo Díaz Fuentes -osuuskunnan puheenjohtaja Rafael Leal arvioi, että seuraukset näkyvät vasta vuodenvaihteen sadossa.
Hänen osuuskunnassaan muutos on ollut raju. Aiemmin valtio toimitti 888 hehtaarin osuuskunnalle kuukausittain 120 000 litraa polttoainetta tuettuun hintaan. Litra maksoi vain muutaman sentin. Tammikuussa tuettu polttoaine loppui. Viimeisessä toimituksessa osuuskunta sai enää 2 000 litraa.
Nyt polttoaine on hankittava itse noin 2,59 eurolla litralta. Käytännössä hinta on satakertaistunut.
Myös lannoitteet ja tarvikkeet ovat kallistuneet, ja sähkökatkot vaikeuttavat kastelua. Osuuskunnan kastelujärjestelmistä 60 prosenttia toimii dieselillä ja loput sähköllä.
Energiapula on kutistanut viljelyalaa. Viime vuonna osuuskunta kylvi noin tuhat hehtaaria. Tänä vuonna tavoitteena on enää 700.
Kustannusten noustessa viljelijöiden on myös mietittävä, mitä kannattaa kasvattaa.
– Viljelijöillä ei ole varaa ottaa riskejä, joten he päätyvät helposti viljelemään vain yhtä kasvia tai valitsemaan kasveja, jotka kestävät paremmin vaikeita olosuhteita, Leal sanoo.
Seuraukset voivat näkyä kuubalaisten ruokapöydissä. Lealin mukaan esimerkiksi tomaatin, sipulin, kurkun ja pavun viljely voi vähentyä, jos niiden kasvattaminen ei enää kannata.
Pinar del Ríossa Leydis Díaz yrittää sopeutua tilanteeseen. Hän valmistautuu tupakanlehtien korjuuseen ja aikoo kasvattaa nopeasti valmistuvia kasveja Kuuban viileimpinä kuukausina syyskuusta maaliskuuhun.
Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon irti sekä maasta että lyhyistä kasvukausista. Myös siemenistä saatavat tulot ovat tärkeitä.
– Tavoitteena on, että töitä riittää ympäri vuoden. Näin vaikeina aikoina emme voi pysähtyä, Díaz sanoo.
uutiskirje 
