Aleppolaisessa julkisessa sairaalassa synnyttänyt 30-vuotias Nour Al-Badawi kuvailee viimeisintä synnytystään elämänsä raskaimmaksi kokemukseksi.
– Köyhyys pakottaa meidät synnyttämään julkisissa sairaaloissa ja sietämään siellä tapahtuvaa huonoa kohtelua. Synnytyksen aikana kokemani väkivallan ja kaltoinkohtelun vuoksi en halua uutta raskautta, hän sanoo.
Synnytyksen aikana Nourin vatsaa painettiin voimakkaasti, ja synnytyskanavaa laajentava toimenpide tehtiin virheellisesti. Hänen kohtunsa vaurioitui, minkä vuoksi hänelle jouduttiin tekemään kaksi vaativaa leikkausta.
Kokemus sai Nourin masentumaan ja eristäytymään. Hoitokulujen kattamiseksi hän joutui myymään omaisuuttaan sekä ottamaan velkaa, ja perhe ajautui taloudellisiin vaikeuksiin.
Nourin aviomies ei halua kommentoida asiaa enempää, mutta kertoo, ettei aio tehdä valitusta eikä nostaa kannetta synnytyksestä vastannutta terveyskeskusta vastaan, koska pelkää vaikeuksia. Sen sijaan hän keskittyy vaimonsa hoitamiseen ja hoitokulujen maksamiseen.
Synnytysväkivalta
Synnytysväkivallalla tarkoitetaan terveydenhuollon henkilökunnan harjoittamaa fyysistä, sanallista tai psyykkistä kaltoinkohtelua, sekä lääketieteellisiä toimenpiteitä, jotka tehdään ilman synnyttäjän tietoon perustuvaa suostumusta, sekä ihmisarvon ja yksityisyyden loukkaamista terveydenhuollossa.
Synnytysväkivalta kattaa myös laiminlyönnit, nöyryyttävän kohtelun, yksityisyyden loukkaukset ja kaikki sellaiset toimenpiteet, joita tehdään ilman, että nainen ymmärtää, mitä hänelle ollaan tekemässä ja miksi.
Nourin kertoman perusteella hän joutui fyysisen synnytysväkivallan uhriksi.
Haman kaupungista kotoisin oleva 26-vuotias Farida Al-Hassoun kärsi sekä fyysisestä että psyykkisestä väkivallasta. Hän muistaa ensimmäisen lapsensa syntymän yhtenä elämänsä vaikeimmista päivistä.
– Huusin kivusta, mutta sairaanhoitaja käski minun olla hiljaa ja sanoi, että liioittelin. Kukaan ei kertonut, mitä minulle aiottiin tehdä. Synnytyksessä syntynyt haava ommeltiin ilman puudutusta ja tunsin sanoinkuvaamatonta kipua. Se oli järkyttävää, Al-Hassoun kertoo.
Hänen pelkonsa kasvoi entisestään, kun hänen kysymyksiinsä ei vastattu eikä hän saanut synnytyksen aikana minkäänlaista henkistä tukea. Kuukausien ajan pelkkä synnytyssalin muistaminen aiheutti voimakasta ahdistusta.
– Voiko syyrialainen nainen synnyttää arvokkaasti, vai jääkö synnytyssaleissa koettu väkivalta hiljaiseksi kokemukseksi, johon kukaan ei puutu, hän kysyy.
Sota on ajanut terveydenhuollon kriisiin
Synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Ola Al-Omar sanoo, että vuosia jatkunut sota ja talouden romahdus ovat ajaneet Syyrian terveydenhuollon äärirajoille.
– Sota ja talouden romahtaminen ovat lisänneet terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta, mikä on heikentänyt palvelujen laatua. Lääkintähenkilöstön puute, sairaaloiden ylikuormitus ja resurssien väheneminen ovat kaikki luoneet ympäristön, jossa naiset altistuvat huonolle kohtelulle raskauden ja synnytyksen aikana.
Al-Omarin mukaan synnytysväkivalta ilmenee monin tavoin.
Lääketieteellisiä toimenpiteitä tehdään ilman, että potilaalle kerrotaan niistä tai pyydetään hänen tietoon perustuva suostumuksensa. Synnyttäjiä puhutellaan nöyryyttävästi, heitä syyllistetään synnytyskipujen aikana huutamisesta, heidän yksityisyyttään ei kunnioiteta synnytyssaleissa, heille ei anneta riittävästi tietoa terveydentilastaan, heidän kipunsa sivuutetaan tai heidän tarvitsemaansa hoitoa viivytetään.
Al-Omar korostaa, että jokaisella naisella on oikeus kunnioittavaan synnytyshoitoon.
– Siihen kuuluu ihmisarvon ja yksityisyyden kunnioittaminen, tietoon perustuva suostumus ennen kaikkia lääketieteellisissä toimenpiteissä, riittävien tietojen saaminen omaa hoitoa koskevien päätösten tekemiseksi sekä suoja nöyryyttämiseltä, syrjinnältä ja laiminlyönniltä.
Hiljaisuus suojaa tekijöitä
Pohjois-Syyrian Idlibistä kotoisin oleva sosiaali- ja psykososiaalinen neuvonantaja Sereen Al-Sheikh kertoo tavanneensa lukuisia naisia, joiden synnytys käynnistettiin lääkkeellisesti synnytyksen nopeuttamiseksi, vaikka kohdunsuu oli jo avautunut.
– Lisäksi heille tehtiin toistuvia sisätutkimuksia, jotka aiheuttivat vakavaa ahdistusta ja traumatisoivat heitä. Naiset eivät myöskään saaneet tukihenkilöä mukaan synnytykseen, ja joskus heidän liikkumistaan rajoitetaan.
Al-Sheikhin mukaan tällaisilla käytännöillä on pitkäaikaisia seurauksia, kuten pelko tulla uudelleen raskaaksi, synnytyksen jälkeiset mielenterveyden häiriöt ja luottamuksen menettäminen terveydenhuoltojärjestelmään.
– Useimmat naiset vaikenevat kokemuksistaan, koska he pelkäävät yhteisön leimaa. Lisäksi väärinkäytösten todistaminen on vaikeaa. Väkivalta tapahtuu usein ilman todisteita tai silminnäkijöitä, minkä vuoksi ne jäävät pimentoon.
uutiskirje 
