Siivous vaikuttaa sisäilman laatuun ja siten työntekijöiden terveyteen ja työn tehokkuuteen.
Kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen on hankkinut vankan kokemuksen sisäilmaongelmien selvittämisestä toimiessaan ensin Kuopion ja sittemmin Jyväskylän yliopiston kiinteistöpäällikkönä yhteensä yli kahden vuosikymmenen ajan.
Työssään siivouspalveluiden tilaajana Korhonen on päässyt aitiopaikalta seuraamaan siivouksessa tapahtuneita muutoksia. Aiemmin rakennusinsinööriksi ja filosofian maisteriksi opiskellut Korhonen puolustaa perjantaina Jyväskylän yliopistossa ympäristötieteen ja -teknologian väitöskirjaansa Puhtauspalvelut ja työympäristö.
Tutkimuksessaan Korhonen on selvittänyt ostettujen siivouspalveluiden laadun mittausmenetelmiä ja laatua sekä siivouksen vaikutuksia sisäilman laatuun, tilojen käyttäjien kokemaan terveyteen ja työn tehokkuuteen toimistorakennuksissa.
Yläpölyillekin kyytiä
Hiukkaset ovat Korhosen mukaan sisäilman ja siivouksen tärkein yhteinen laatutekijä. Oikein toteutetulla laadukkaalla siivouksella voidaan Korhosen tutkimuksen mukaan selkeästi parantaa sisäympäristön laatua.
Hiukkasmittausten mukaan erityisesti alle yhden mikrometrin suuruiset hiukkaset pääsevät helposti ulkoa sisäilmaan. Siivouksella pystytään vaikuttamaan parhaiten tätä suurempiin hiukkasiin, mutta myös pieniin hiukkasiin, kun ne ovat ensin tarttuneet pinnoille.
Yhtä mikrometriä suurempien hiukkasten tärkein lähde on ihminen itse toimintoineen. Hiukkaset kertyvät aikaa myöten kaikille pinnoille, jolloin niiden haitallisten aineiden pitoisuudet kasvavat.
– Varsinkin ylhäällä olevien (yli 180 cm) pintojen puhdistukseen tulee panostaa selkeästi nykyistä enemmän. Yläpölyjen poisto kerran vuodessa toimistoissa ei riitä, Korhonen sanoo.
Laadun mittari puuttuu
Korhosen tutkimus osoitti, että kokonaisuutena siivouksen laadunhallintaa ja laadun mittausmenetelmiä tulee edelleen kehittää. Tutkituilla siivouksen teknisen ja toiminnallisen laadun mittausmenetelmillä saatiin eroja siivouksen toteutusmenetelmien ja rakennusten välillä.
Kaikilla siivouksen laadun mittausmenetelmillä saatiin myös esille puutteita siivouksen laadussa eikä missään rakennuksessa saavutettu hyväksyttävää laatutasoa käytetyillä arviointikriteereillä. Esimerkiksi pintojen hygieenisessä laadussa tavatut puutteet vaativat jatkoselvityksiä.
Rakennusten tekninen laatu, ominaisuudet ja pintamateriaalien kunto sekä siivoojan ammattitaito vaikuttivat siivouksen laatuun merkittävästi ja tämä näkyi erityisesti kyselytutkimusten tuloksissa.
– Siivousta voidaan helpottaa ja siivouksen ja sisäilman laatua parantaa tilojen siivottavuutta parantamalla ja lisäämällä perusteellisten siivousten määrää, Korhonen suosittelee.
uutiskirje 
