Jyrki Kataisen kuuden puolueen laidasta laitaan -hallitus saatiin kokoon niin myöhään kesällä, ettei se lomakauden vuoksi ole ehtinyt tehdä käytännössä mitään. Uudet ministerit totuttelivat tehtäviinsä ja rooliinsa julkisuuden valokeilassa, ja pitivät varmasti ansaittuja lomiaan.
Nyt kuherruskuukausi on ohi. Torstaina hallitus linjasi talouspolitiikkaansa eduskunnalle. Ensi viikolla edessä on ensimmäinen suuri koetinkivi budjettiriihi.
Tekemättömänkin hallituksen sisältä on kuultu totuttua enemmän napinaa niin hallitusohjelman linjauksia kuin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen budjettiesitystä vastaan. Budjettiriihessä testataan ensi kerran, onko oikealta vasemmalle ja arvokonservatismista vapaamielisyyteen ulottuva koalitio yhteistyö- ja toimintakykyinen.
Edessä mahdollisesti olevaa taantumaa ei pitäisi ainakaan omin toimin houkutella.
Jo nyt on nähtävissä, että hallituksessa on perinteistä oikeisto–vasemmisto-jakoa myötäilevä jännite suhtautumisessa valtiontalouden tasapainottamiseen. Oikeisto on valmis ohjelmaa suurempiin lisäleikkauksiin, vasemmisto vastustaa. Säästöistä ja leikkauksista on tullut hare krishnan tapainen mantra, piikitteli Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie torstaina eduskunnassa.
Budjetin tekemistä vaikeuttaa se, että sitä todellakin tehdään sumussa. Kukaan ei tiedä, milloin Kreikka romahtaa lopullisesti ja mitä siitä seuraa. Kukaan ei myöskään tiedä, onko edessä kansainvälisen talouden taantuma vai vain hitaan kasvun kausi, joka sekin olisi omiaan romuttamaan hallitusohjelman talouspolitiikalta pohjan.
Edessä mahdollisesti olevaa taantumaa ei ainakaan pitäisi ainakaan omin toimin houkutella. Tässä tilanteessa lisäsäästöt ja leikkaukset olisivat myrkkyä kansantaloudelle. Lyhytnäköisillä säästöillä lisätään työttömyyttä ja vähennetään verotuloja. Tämä oppi on syytä pitää mielessä 1990-luvun lamasta. On oltava rohkeutta katsoa pidemmälle ja tehdä satsauksia tulevaisuuteen silloinkin kun näyttää vaikealta.
Koko vaalikauden mittaisiin hallituksiin on Suomessa saatu tottua lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Nelivuotiskaudet aloitti Kalevi Sorsan neljäs hallitus 6. toukokuuta 1983.
Tuleeko Jyrki Kataisen hallituksesta kahdeksas perättäinen tähän ketjuun? Hallituksessa on jo perustamisestaan lähtien niin paljon sisäisiä jännitteitä, ettei ketjun katkeaminen olisi tavaton yllätys. Hallituskriisi olisi kuitenkin myrkkyä näissä epävarmuuden oloissa.
uutiskirje 
