SEL olisi halunnut raamisopimukseen
– Työnantaja vaati, että meidän olisi pitänyt tehdä työehtosopimus myös vuosille 2014-2016. Meidän mielestämme olisi ollut mahdollista tehdä raamiratkaisu nykyisen sopimuksen sisään, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.
Hän kuvaili työnantajien ajatusta käsittämättömäksi.
– Sehän tarkoitti, että meidän olisi pitänyt tehdä palkkaratkaisu kahden vuoden sijasta neljäksi vuodeksi.
Verrokkialat menivät raamiin
Elintarvikealan sopimuksessa vuonna 2010 sovittiin, että SEL:n palkankorotukset lasketaan teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden, mekaanisen metsäteollisuuden sekä tekstiili- ja vaateteollisuuden keskimääräisten yleiskorotusten mukaan.
Nämä alathan ovat mukana raamisopimuksessa?
– Kyllä. ETL:n peli johtuu siitä, että se pyrkii välttämään 150 euron kertakorvauksen jättämällä meidät raamista ulos.
ETL teki raamin mukaiset sopimukset toimihenkilöiden PRO:n ja Meijerialan Ammattilaisten kanssa.
– He kehottivat myös YTN:n puolen työnantajia tekemään raamin mukaiset korotukset ja maksamaan 150 euron kertaerän, vaikka eivät sopimusta suostu tekemäänkään.
Kuntonen epäilee, että ainakin ETN:n sopimuspuolelle jäi trauma keväällä 2010 tehdystä sopimuksesta.
– He pyrkivät silloin ajamaan väkisin läpi omaa työaikamalliaan, mutta eivät onnistuneet. Se vääntö tuli ilmeisesti heille liian kalliiksi.
Yhteiset tavoitteet MTK:n kanssa
SEL on kysellyt viime vuosina yhdessä maataloustuottajien MTK:n kanssa suomalaisen ruuan perään.
Järjestöjen mukaan kaupan keskusliikkeet tuovat myytävän ruuan yhä useammin ulkomailta.
– Se on lisääntynyt myös kaupan omien merkkien sisällä. Tästä on seurannut kotimaisten tuotteiden hinnan dumppausta, Kuntonen valittelee.
Hänen mukaansa esimerkiksi lihapuolella teurastamotoimintaa harjoittaville yrityksille on aika olennaista, mitä ne saavat koko ruhosta.
- Tuloksen kannalta on varmasti haitallista, jos arvopalan hintaa joudutaan laskemaan muualta tulevien bulkkierien takia.
SEL ja MTK vaativat elintarvikkeisiin alkuperämaamerkintöjä.
Kuntosen mielestä pakkauksesta pitäisi löytyä tuotteen valmistusmaan lisäksi myös pääraaka-aineen alkuperä.
– Mitä järkeä siinä on, että kauppa tuhoaa omissa merkeissään kotimaisen brändin uskottavuutta. Kuvitteleeko kauppa, että kuluttaja on valmis maksamaan kaupan merkistä sen jälkeenkin, kun selviää että tuote ei ollutkaan kotimainen.
lehti 