SEL olisi halunnut raamisopimukseen
– Työnantaja vaati, että meidän olisi pitänyt tehdä työehtosopimus myös vuosille 2014-2016. Meidän mielestämme olisi ollut mahdollista tehdä raamiratkaisu nykyisen sopimuksen sisään, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.
Hän kuvaili työnantajien ajatusta käsittämättömäksi.
– Sehän tarkoitti, että meidän olisi pitänyt tehdä palkkaratkaisu kahden vuoden sijasta neljäksi vuodeksi.
Verrokkialat menivät raamiin
Elintarvikealan sopimuksessa vuonna 2010 sovittiin, että SEL:n palkankorotukset lasketaan teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden, mekaanisen metsäteollisuuden sekä tekstiili- ja vaateteollisuuden keskimääräisten yleiskorotusten mukaan.
Nämä alathan ovat mukana raamisopimuksessa?
– Kyllä. ETL:n peli johtuu siitä, että se pyrkii välttämään 150 euron kertakorvauksen jättämällä meidät raamista ulos.
ETL teki raamin mukaiset sopimukset toimihenkilöiden PRO:n ja Meijerialan Ammattilaisten kanssa.
– He kehottivat myös YTN:n puolen työnantajia tekemään raamin mukaiset korotukset ja maksamaan 150 euron kertaerän, vaikka eivät sopimusta suostu tekemäänkään.
Kuntonen epäilee, että ainakin ETN:n sopimuspuolelle jäi trauma keväällä 2010 tehdystä sopimuksesta.
– He pyrkivät silloin ajamaan väkisin läpi omaa työaikamalliaan, mutta eivät onnistuneet. Se vääntö tuli ilmeisesti heille liian kalliiksi.
Yhteiset tavoitteet MTK:n kanssa
SEL on kysellyt viime vuosina yhdessä maataloustuottajien MTK:n kanssa suomalaisen ruuan perään.
Järjestöjen mukaan kaupan keskusliikkeet tuovat myytävän ruuan yhä useammin ulkomailta.
– Se on lisääntynyt myös kaupan omien merkkien sisällä. Tästä on seurannut kotimaisten tuotteiden hinnan dumppausta, Kuntonen valittelee.
Hänen mukaansa esimerkiksi lihapuolella teurastamotoimintaa harjoittaville yrityksille on aika olennaista, mitä ne saavat koko ruhosta.
- Tuloksen kannalta on varmasti haitallista, jos arvopalan hintaa joudutaan laskemaan muualta tulevien bulkkierien takia.
SEL ja MTK vaativat elintarvikkeisiin alkuperämaamerkintöjä.
Kuntosen mielestä pakkauksesta pitäisi löytyä tuotteen valmistusmaan lisäksi myös pääraaka-aineen alkuperä.
– Mitä järkeä siinä on, että kauppa tuhoaa omissa merkeissään kotimaisen brändin uskottavuutta. Kuvitteleeko kauppa, että kuluttaja on valmis maksamaan kaupan merkistä sen jälkeenkin, kun selviää että tuote ei ollutkaan kotimainen.