Salvadorilainen Arely Alarcón vetää kahvipensaan oksaa lähemmäs ja puhua pulputtaa samalla iloisesti. Punaiset kahvipavut putoavat Alarcónin kämmeneltä kangasvyöllä vyötärölle sidottuun pyöreään canastoon, paikallisen perinteen mukaisesti kasvikuiduista punottuun koriin.
Alarcón kertoo viihtyvänsä työssään kansainvälisen Reilun kaupan sertifikaatin piiriin kuuluvassa maatalousosuuskunnassa, sillä hän näkee sen tuomat hyödyt. Tänä vuonna osuuskunta vaihtoi Alarcónin talon katon. Rahat tulivat lisähinnasta, jonka belgialainen ostaja maksaa osuuskunnan vuosittaisesta sadosta, joka on noin 200 000 kiloa kahvia.
Lisämaksu on noin 18,60 euroa kahvikvintaalilta. Kahvikvintaali vastaa El Salvadorissa 100 paunaa eli noin 46 kiloa. Summa maksetaan kahvin pörssihinnan päälle, joka on tällä hetkellä noin 330 euroa. Osuuskunnalla on ollut Reilun kaupan sertifikaatti vuodesta 2017 lähtien.
– Siitä on meille suuri hyöty. Kun kotini peltikatossa oli reikiä, joista vuoti sisään, osuuskunta vaihtoi koko katon, Alarcón kertoo.
Osuuskunta syntyi maareformin myötä
Santo Tomásin tila Las Maríasin kyläalueella läntisessä El Salvadorissa on yksi 15 tilasta, jotka muodostavat alueen osuuskunnan. Kolmetoista tiloista viljelee kahvia ja kaksi sokeriruokoa. Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 2 000 hehtaaria. Lisäksi osa alueesta on metsää tai matkailukäytössä, kuten leirintäalue Izalco-tulivuoren rinteillä.
Osuuskunta koostuu 285 jäsenestä. Se perustettiin vuonna 1980 osana El Salvadorissa samana vuonna käynnistettyä maareformia.
Alarcónin lisäksi kahvitilalla työskentelevät hänen puolisonsa, tyttärensä sekä sisaruksensa lapsi. Kaikki osallistuvat herkkään poimintatyöhön, cortaan. Työpäivän päätteeksi kukin heistä on poiminut noin yhden kvintaalin eli 46 kiloa kahvia, josta maksetaan 7,15 euroa. Neljän hengen yhteistulo on noin 29 euroa.
– Ei tästä yksin kovin paljon saa, siksi otan apuvoimia mukaan, 33-vuotias Alarcón sanoo.
Sesonki kestää lokakuusta tammikuuhun, jolloin kahvitiloille kulkee joukoittain poimijoita canasto olallaan. Kahvi juurtui El Salvadoriin jo 1800-luvulla, jolloin varakkaat suvut rakensivat omaisuutensa sen varaan. Nykyään kahvi muodostaa noin viisi prosenttia maatalouden tuloista. Kahvin vienti toi tammi–elokuussa noin 140 miljoonaa euron tulot.
Reilun kaupan lisähinta ohjataan yhteisölle
Reilun kaupan järjestelmässä kansainväliset ostajat sitoutuvat maksamaan maataloustuotteista korkeamman hinnan, kun viljelijät täyttävät järjestelmän vaatimukset. Järjestelmä syntyi 1950-luvulla Yhdysvalloissa ja levisi Eurooppaan 1960-luvulla.
Keskeisiin periaatteisiin kuuluvat ympäristöystävällinen tuotanto kuten torjunta-aineiden käytön rajoittaminen, sekä lisähinnan ohjaaminen tilojen työntekijöiden, jäsenten ja koko yhteisön hyväksi.
– Kyseessä on oikeudenmukaisempi malli, jossa pyritään suorempaan kaupankäyntiin ja välttäjien roolin pienentämiseen. Perinteisessä kaupassa juuri välikädet vievät usein suurimman osan tuloista, sanoo Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomission konsultti Ximena Olmos.
El Salvadorissa on kuusi reilun kaupan sertifioimaa osuuskuntaa. Niistä neljä tuottaa kahvia, yksi sokeriruokoa ja yksi molempia. Tuotantomäärät ovat pieniä verrattuna maan kokonaistuotantoon, mutta järjestelmään kuuluvat korostavat sen merkitystä paikallisille yhteisöille.
Osuuskunnan vienti- ja markkinointivastaava Josué Mira kertoo, että reilun kaupan tuoma lisähinta on nykyisellä tuotantomäärällä noin 46 000 euroa satokautta kohden. Jo noin 25 jäsentä on saanut tukea talojen rakentamiseen tai kattoremontteihin.
Lisähinnan käytöstä päättää osuuskunta yhteisesti jäsenten tarpeiden ja hakemusten perusteella. Kaikilla jäsenillä sekä myös niillä työntekijöillä, jotka eivät ole jäseniä mutta työskentelevät osuuskunnassa, on oikeus lääkkeisiin ja terveydenhoitoon.
– Tarjoamme maksuttomat lääkkeet kaikille jäsenille sekä maksamme ensiavun ja kuljetukset sairaaloihin, Mira sanoo.
Lisäksi jäsenille jaetaan kolme kertaa vuodessa peruselintarvikkeita sisältäviä ruokakoreja. Joulukuussa koriin lisätään kana ja muita jouluruokaan kuuluvia aineksia. Hyödyt ovat ulottuneet myös osuuskunnan ympäristöön, jossa on kunnostettu kaivoja.
Viljelyä ilman kiellettyjä torjunta-aineita
Osa lisätuloista käytetään kahvi- ja sokeriruokoviljelmien lannoitukseen sekä kasvitautien torjuntaan. Tautien seuraukset voivat olla tuhoisat. Osuuskunta ei ole vieläkään täysin toipunut vuodesta 2010, jolloin sienitaudit romahduttivat tuotannon 1,3 miljoonasta kilosta 120 000 kiloon.
– Tuotanto ei ole vielä palannut entiselle tasolle, mutta se on kasvussa, Mira sanoo.
Marraskuussa 2024 alueella riehunut Sara-myrsky vähensi satoa 35 prosenttia keskellä poimintakautta. Osuuskunnalta puuttui 90 000 kiloa belgialaisen ostajan kanssa tehdystä sopimuksesta, mistä olisi normaalisti seurannut sakko. Hyvien ja pitkäaikaisten suhteiden ansiosta osapuolet saivat sovittua, että puuttuva määrä toimitetaan vuosien 2025–2026 satokausilla.
Reilun kaupan sertifikaatin säilyttämiseksi viljelijöiden on noudatettava luetteloa kielletyistä kemikaaleista. Näihin kuuluu esimerkiksi glyfosaatti, jota sokeriruokoviljelyssä käytetään rikkakasvien torjuntaan laajasti. Sääntöjen noudattamista valvovat asiantuntijat, jotka vierailevat vuosittain alueella ja tarkastavat viljelmät.
– He analysoivat sokerin. Jos siitä löytyy kiellettyjä aineita, kuten glyfosaattia, menetämme oikeuden myydä heille, Mira sanoo.
Viljelyn ohella osuuskunta panostaa myös hallinnolliseen koulutukseen, jotta päätöksenteko olisi demokraattisempaa.
– Reilun kaupan ansiosta olemme saaneet koulutusta sekä toimistohenkilöstölle että kentällä työskenteleville, Mira sanoo.
uutiskirje 
