Köyhyydestä huolimatta Brasiliassa on suuri määrä ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet sadan vuoden iän tai enemmän. São Paulon yliopiston tutkimuksen mukaan pitkäikäisyyttä selittää väestön geneettinen monimuotoisuus, joka on seurausta vuosisatojen aikana tapahtuneesta laajasta väestöllisestä sekoittumisesta.
Maailman vanhin elossa oleva mies on brasilialainen João Marinho Neto, 113. Lisäksi kaksi muuta brasilialaista kuuluu maailman kymmenen vanhimman miehen joukkoon. Brasiliassa eli myös maailman vanhin nainen, 116-vuotias Inah Canabarro Lucas. Hän kuoli 30. huhtikuuta 2025. Tiedot perustuvat kansainväliseen LongeviQuest-tietokantaan.
Naiset ovat ylivoimainen enemmistö yli 100- ja jopa yli 110-vuotiaiden joukossa. Miesten elinikä jää lyhyemmäksi sydänsairauksien, väkivaltakuolemien ja riskialttiin käyttäytymisen vuoksi.
Brasilian tilastokeskuksen vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan maassa oli 37 814 yli 100-vuotiasta asukasta, joista 72 prosenttia oli naisia. Luku on pieni verrattuna Japaniin, jossa oli syyskuussa 2025 satavuotiaita 99 763.
Japanissa väestö elää kuitenkin paremmissa oloissa, sillä terveydenhuolto on laajasti saatavilla, elintavat ja ruokavalio ovat terveellisempiä ja ikääntyneistä pidetään huolta. Brasiliassa puolestaan köyhyys, eriarvoisuus ja terveyspalvelujen rajallinen saatavuus ovat yleisiä.
– Brasilian pitkäikäisyys nojaa biologiaan. Suurin osa geneettisiin tutkimuksiimme osallistuneista ihmisistä on köyhiä, elää ilman säännöllistä lääkärinhoitoa ja monet ovat jopa lukutaidottomia, João Paulo Guilherme, yksi São Paulon yliopiston ihmisen genomitutkimuskeskuksen (Genoma USP) tutkijoista sanoo.
Brasilia on kansojen sulatusuuni
Brasilia on ihmisen perimän näkökulmasta geneettisesti poikkeuksellisen monimuotoinen maa, mikä liittyy sen historiaan. Portugalilaisten siirtomaavalta alkoi 1500-luvulla, ja sen alkuaikoina Brasilian alkuperäisväestöstä kuoli 80 prosenttia sodan ja Euroopasta tuotujen tautien seurauksena. Maahan tuotiin 4–5 miljoonaa orjuutettua afrikkalaista, mikä on noin kymmenkertainen määrä Yhdysvaltoihin verrattuna. Lisäksi Brasiliaan muutti 1800-luvun puolivälistä alkaen myös muita eurooppalaisia sekä aasialaisia siirtolaisia.
Väestön laaja sekoittuminen liittyi suurelta osin väkivaltaan, mukaan lukien alkuperäiskansoihin ja afrikkalaistaustaisiin naisorjiin kohdistettu seksuaalinen väkivalta.
Toukokuussa 2025 julkaistu DNA-tutkimus vahvistaa Brasilian väestön geneettisen monimuotoisuuden ja sen koostumuksen. Äidin kautta periytyvä mitokondriaalinen DNA on pääosin alkuperäiskansa- ja afrikkalaistaustaista, kun taas isälinjan perimä on enimmäkseen eurooppalaista. Tämä osoittaa, että väestön sekoittuminen tapahtui pitkälti eurooppalaistaustaisten miesten ja muiden etnisten ryhmien naisten välillä.
Väestö todellisuudessa monimuotoisempi kuin tilastoissa
Tutkimuksessa analysoitiin 2 723 henkilön genomi. Tulosten mukaan perimästä noin 60 prosenttia on eurooppalaista, 27 prosenttia afrikkalaista ja 13 prosenttia alkuperäiskansojen perua.
Geneettinen analyysi osoittaa, että mestisi- ja monietnistä taustaa on väestössä enemmän kuin mitä ihmiset itse usein ilmoittavat. Tämä liittyy vuosisatojen rasismiin ja väestön ”valkaisemisen” ihanteeseen.
Viimeisimmässä väestönlaskennassa 45,3 prosenttia brasilialaisista määritteli itsensä pardoksi (monietnistaustaisiksi). Valkoisiksi itsensä ilmoittaneita oli saman verran, ja mustiksi vain 10,2 prosenttia.
Tutkijoiden mukaan jopa 70 prosenttia brasilialaisista on todellisuudessa eri taustoista peräisin olevia, mikä käy ilmi geneettisistä löydöksistä.
– Monet satavuotiaat sanoivat olevansa täysin valkoisia, mutta DNA osoitti toisin, Guilherme sanoo.
Tämä tukee tutkimuksen tavoitetta tunnistaa geneettisiä muunnelmia, jotka vahvistavat ihmisten vastustuskykyä viruksia, bakteereja ja muita sairauksien aiheuttajia vastaan. Tutkijoiden mukaan monimuotoisuus on Brasilian ”geneettinen aarre”.
Yksi esimerkki ovat yli 110-vuotiaiden CD4-puolustussolut, jotka vahvistavat immuunivastetta viruksia ja syöpää vastaan, päinvastoin kuin nuoremmilla ihmisillä.
Koronapandemia toi vuonna 2017 alkaneeseen tutkimukseen dramaattisen lisäulottuvuuden. Tutkimusryhmään kuuluneista 20:stä yli 110-vuotiaasta kolme sairastui koronaan vuonna 2020, jolloin rokotteita ei vielä ollut ja tautia pidettiin erityisen tappavana ikääntyneille. He kaikki selvisivät hengissä.
Tutkimus on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Mukana on toistaiseksi 170 satavuotiasta, joista 20 on yli 110-vuotiaita. Tavoitteena on laajentaa aineisto 500 henkilöön.
Tutkimuksen laajentaminen ja syventäminen on tärkeää, sillä se tuo uutta näkökulmaa pitkäikäisyyden perinteisiin selityksiin, kuten elämäntapoihin, ruokavalioon, ympäristöön ja terveydenhuollon saatavuuteen.
uutiskirje 
