Jos kuvittelit, että kahvin hinnan nousu on jo saavuttanut huippunsa, erehdyit. Lähitulevaisuudessa kuppi kuumaa voi maksaa entistä enemmän. Syynä on ilmastonmuutos, joka lisää kuumuutta maailman tärkeimmillä kahvintuotantoalueilla ja vaikeuttaa kahvin viljelyä.
Maailmassa juodaan arviolta 2,2 miljardia kupillista kahvia päivässä. Suomessa juodaan keskimäärin noin neljä kupillista kahvia päivässä, joka on toiseksi eniten koko maailmassa heti Alankomaiden jälkeen.
Samaan aikaan kahvipensaat kärsivät yhä useammin kuumuudesta. Kasvi on herkkä sääolojen muutoksille, ja pitkittynyt kuumuus stressaa sitä ja vaikuttaa sekä sadon määrään että papujen laatuun. Lisääntyneet kuumat jaksot heikentävät satoja ja nostavat hintoja.
Kuumuus lisääntyy kahvialueilla
Ilmastonmuutos lisää kuumuutta lähes kaikilla maailman kahvialueilla. Ilmastojärjestö Climate Centralin analyysin mukaan kahvintuottajamaissa esiintyy vuosittain keskimäärin 47 liian lämmintä päivää, jolloin lämpötila nousee kahvipensaille haitalliselle tasolle.
Maailman suurimmissa kahvintuottajamaissa nousu on vielä jyrkempää. Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Etiopia ja Indonesia tuottavat yhdessä noin 75 prosenttia maailman kahvista. Niissä ilmastonmuutos on lisännyt vuoteen keskimäärin 57 haitallisen kuumaa päivää.
Climate Central tarkasteli analyysissaan 25:tä kahvintuottajamaata, jotka edustavat 97:ää prosenttia maailman kahvintuotannosta. Tutkijat vertasivat viime vuosien mitattuja lämpötiloja kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa hiilipäästöjä ei olisi syntynyt. Näin voitiin arvioida, kuinka monena lisäpäivänä vuodessa ilmastonmuutos nosti lämpötilan yli kahvipensaille haitallisen 30 celsiusasteen rajan.
Kun lämpötila ylittää 30 celsiusastetta, kahvipensaat kärsivät lämpöstressistä. Se pienentää satoa, heikentää papujen laatua ja lisää kasvien alttiutta taudeille.
Kahvin maailmanmarkkinahinta on jo noussut viime vuosina ennätystasolle. Nyt ilmastonmuutos uhkaa sekä kahvin saatavuutta että laatua ja nostaa samalla sen hintaa.
Varjopuita ja uusia liesiä Etiopiassa
Kahvinviljely tarjoaa toimeentulon noin 12,5 miljoonalle viljelijäperheelle maailmanlaajuisesti, ja kahvi on yksi maailman tärkeimmistä kauppatavaroista.
Satokato ja hinnannousu osuvat kuitenkin kovimmin pienviljelijöihin, jotka muodostavat noin 80 prosenttia maailman kahvintuottajista ja tuottavat noin 60 prosenttia maailman kahvitarjonnasta. Silti pienviljelijät saivat vuonna 2021 vain 0,36 prosenttia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvittavasta rahoituksesta.
– Viljelijät tekevät parhaansa sopeutuakseen, esimerkiksi istuttamalla puita, joiden varjo viilentää kahvipensaita ja auttaa turvaamaan sadon, Climate Centralin meteorologi Shel Winkley sanoo.
Etiopia on yksi maailman suurimmista kahvintuottajista. Vuonna 2025 maa vei Euroopan unioniin 467 000 tonnia kahvia. Kansainvälisen kahvijärjestön mukaan Etiopia ja Uganda kattavat yhdessä 80 prosenttia Afrikan kahvinviennistä, joka suuntautuu pääasiassa Eurooppaan.
Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen tuntuu jo viljelijöiden arjessa.
Vuoden 2022 tutkimus ennustaa, että arabica-kahville sopiva viljelymaa voi vähentyä merkittävästi vuoteen 2050 mennessä lämpötilojen noustessa.
Dejene Dadi johtaa Oromia Coffee Farmers Cooperatives Union -osuuskuntaa, joka on yksi Etiopian suurimmista kahvin tuottajista ja viejistä. Hänen mukaansa etiopialainen arabica-kahvi on herkkä suoralle auringonvalolle ja tarvitsee riittävästi varjoa tuottaakseen enemmän papuja.
– Kahvintuotannon turvaamiseksi hallitusten on toimittava ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Niiden on myös tehtävä yhteistyötä pienviljelijöiden kanssa ja investoitava heihin, jotta voimme löytää keinoja sopeutua, Dadi sanoo.
Oromia Coffee Farmers Cooperatives Union on jakanut kahvinviljelijöille energiatehokkaita liesiä, jotka vähentävät polttopuun tarvetta ja suojelevat metsiä. Metsät toimivat samalla luonnollisena suojana kahvinviljelylle.
Jiman alueella Etiopiassa on jaettu yli 19 000 energiatehokasta liettä, jotka korvaavat perinteiset tulisijat. Osuuskunnan mukaan hanke on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä noin 20 000 tonnia vuodessa ja puolittanut polttoaineen tarpeen.
Kuivuus koettelee kahviviljelmiä
Kolumbiassa kahvinviljelijät ovat kokeneet keskimäärin 70 ylimääräistä kahville haitallisen kuumaa päivää vuodessa ilmastonmuutoksen vuoksi.
Eugenio Cifuentes on viljellyt kahvia 25 vuotta Tuluássa Valle del Caucan alueella. Hän on myös Kolumbian luomukahvin viljelijöiden yhdistyksen Acoc-Cafe Sanon perustajajäsen. Hänen mukaansa kolumbialaiset viljelijät kamppailevat yhä useammin kuumuuden, kuivuuden ja epäsäännöllisten sateiden kanssa.
Cifuentes taistelee kuumuutta vastaan istuttamalla puita kahvipensaiden suojaksi. Hänen mukaansa vuosi 2024 oli poikkeuksellisen kuuma ja kuiva, mutta puiden viilentävä vaikutus auttoi säilyttämään sadon määrän ja laadun ennallaan. Lähistön puuttomilla kahviviljelmillä sadon laatu heikkeni selvästi.
Myös Intiassa viljelijät kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset. Sohan Shetty johtaa Satyanarayana Plantations -tiloja Länsi-Ghatien alueella, missä kahvia kasvatetaan varjossa monimuotoisen luonnon keskellä. Hänen mukaansa maaperän kosteus vähenee yhä useammin, mikä stressaa kahvipensaita ja saa ne kukkimaan epäsäännöllisten sateiden aikana. Se voi pakottaa viljelijät keskeyttämään sadonkorjuun, kun osa kasveista alkaa kukkia kesken korjuukauden.
Akshay Dashrath, South India Coffee Companyn perustaja, näkee muutoksen päivittäin omalla tilallaan.
– Kahvi menestyy varjossa, kosteudessa ja viileissä palautumisjaksoissa. Kun tämä tasapaino heikkenee, meidän on sopeuduttava nopeasti lisäämällä varjoa, huolehtimalla maaperän kunnosta ja turvaamalla veden riittävyys.
lehti 