Kriittisen journalismin tekeminen Perussa on entistä vaarallisempaa. Demokratian pelisäännöt ovat kaventuneet ja vallan vahtikoirana toimivaa lehdistöä pyritään vaientamaan.
La República -lehden toimittaja Ángel Páez kuvaa Perun toimintaympäristöä vihamieliseksi. Páez on yksi Perun tunnetuimmista tutkivista toimittajista. Vuonna 1990 hän perusti La Repúblicaan maan ensimmäisen tutkivan journalismin toimituksen, joka on paljastanut useita laajoja korruptiotapauksia. Työ on kuitenkin tuonut mukanaan myös uhkauksia, oikeudellista vainoa ja mustamaalaamista.
– Tilanne on vaikea. Rikollisuus lisääntyy ja palkkamurhaajan hankkiminen on arkipäiväistynyt Perussa. Kotiseutujensa korruptiotapauksia tutkivia toimittajia on tapettu. He saivat ensin uhkauksia, jotka lopulta toteutettiin, Páez sanoo.
Perun journalistiliiton ANP:n vuosiraportin mukaan viime vuonna maan toimittajiin kohdistui 458 hyökkäystä. Neljä toimittajaa surmattiin. He kaikki työskentelivät pääkaupungin ulkopuolella.
Yleisimpiä toimittajiin kohdistuvia hyökkäyksiä olivat uhkailu ja häirintä. Niitä seurasivat fyysiset ja sanalliset hyökkäykset. Väkivallan lisäksi toimittajia uhkaillaan raastuvalla. Viranomaiset ja valtaapitävät nostavat toimittajia vastaan kanteita esimerkiksi kunnianloukkauksesta ja herjauksesta. Tavoitteena on pysäyttää korruptioepäilyjä koskevat tutkimukset.
Oikeusjutut ja vaalikampanjan myrkky
Myös Páez on oikeudellisen painostuksen kohteena. Häntä vastaan on nostanut kanteen Liman entinen pormestari ja populistisen oikeistopuolueen Renovación Popularin presidenttiehdokas ja liikemies Rafael López Aliaga. Perussa järjestetään parlamentti- ja presidentinvaalit huhtikuussa.
Páezin tutkiva juttusarja paljasti, että López Aliaga oli jättänyt maksamatta veroja miljoonien edestä.
– Kun viimeisin juttu julkaistiin, hän solvasi ja uhkasi minua. Hän levitti minusta joukon valheita, jotta en jatkaisi tutkintaa, Páez sanoo.
Tammikuussa uhkailu kärjistyi televisiolähetyksessä, kun presidenttiehdokas sanoi, että säästäisi kenen tahansa muun toimittajan hengen, paitsi Páezin. Myös López Aliagan kannattajien viha näkyy sosiaalisen median kommenteissa.
Digitaalinen media tavoittaa yleisön, mutta kokee eniten häirintää
ANP:n raportti osoittaa, että verkkojournalismi joutui hyökkäysten kohteeksi useammin kuin televisio-, lehti- tai radiojournalismi. Digitaaliseen mediaan kohdistui 219 hyökkäystä.
Verkkomedia Contranotician perustajajäsen Graciela Tiburcio tuntee ilmiön henkilökohtaisesti. Tiburcio julkaisi tutkivan jutun vasemmistolaisen Partido Nacionalista Peruanon entisestä kongressiehdokkaasta Hugo Quijadasta, jota syytettiin seksuaalisesta häirinnästä. Sen jälkeen Quijada on tehnyt Tiburciosta kahdeksan rikosilmoitusta. Syytteet ovat koskeneet muun muassa petosta, henkilöllisyyden väärinkäyttöä ja verkkorikollisuutta.
– Me toimittajat tutkimme ihmisoikeusloukkauksia ja valvomme vallankäyttäjiä. Tiedämme, että työhön liittyy monenlaisia riskejä: koska tahansa voimme saada kirjeen lakimieheltä tai joutua oikeuteen. Toimittajien haastamisesta on tullut arkipäivää, Tiburcio sanoo.
Lainsäädäntö aseena toimittajia vastaan
Vallanpitäjät rajoittavat sanan- ja lehdistönvapautta myös lainsäädännön avulla. Perussa hyväksyttiin huhtikuussa laki, joka laajensi maan kansainvälisen yhteistyön viraston (APCI) valtuuksia.
Laki antaa viranomaisille aiempaa enemmän valtaa valvoa järjestöjä ja muita toimijoita, jotka saavat rahoitusta ulkomailta. Käytännössä hankkeille tarvitaan ennakkohyväksyntä. Toimintaa voidaan rajoittaa tai sanktioida, jos viranomaiset katsovat sen olevan valtiolle haitallista.
Lakimuutos herätti laajaa kritiikkiä sekä Perussa että kansainvälisesti, sillä sen pelätään rajoittavan sananvapautta ja vaikeuttavan ihmisoikeustyötä.
– Se kaventaa mahdollisuuksiamme hakea kansainvälisiltä säätiöiltä tukea journalistiseen työhömme, Tiburcio sanoo.
Ulkomaista rahoitusta valvova laki ei ole ainoa keino rajoittaa toimittajien työtä.
– On jopa ehdotettu lakeja, joiden perusteella rangaistaisiin oikeuslähteistä saadun tiedon käytöstä sekä syyttäjiä että tuomareita, jotka tietoa luovuttavat, Páez sanoo.
Toimittajia pyritään pelottelemaan myös silloin, kun he käyttävät jutuissaan viranomaisille tietoa antaneiden henkilöiden lausuntoja.
– Perussa vallitsee salailun kulttuuri. Toimittajat etsivät tietoa oikeuden tai syyttäjän asiakirjoista, koska täytyy voida nojata virallisiin lähteisiin. Se on aivan eri asia kuin nimettömän tiedon käyttö, Páez sanoo.
lehti 