Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomen asevelvollisuusjärjestelmän kustannukset tulisi laskea osaksi Naton puolustusmenoja. Hänen mukaansa kyse ei ole “kustannuskikkailusta” vaan Suomen turvallisuuden kannalta olennaisesta resurssista.
Koskela muistuttaa, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla esitti jo vuonna 2021, että asevelvollisuuden kustannukset olisi perusteltua huomioida, kun jäsenmaiden puolustuspanostuksia vertaillaan. Nato ei kuitenkaan nyt sisällytä asevelvollisuuden kustannuksia laskelmiinsa.
– On erittäin perusteltua, että Suomen asevelvollisuusarmeijan miljardiluokan kulut huomioitaisiin Natossa. Suomen armeijan kustannukset ovat kovaa turvallisuutta, eivätkä mitään ”kustannuskikkailua”, hän sanoo tiedotteessa.
Muut Nato-maat saavat laskea palkka-armeijansa kulut mukaan, niin miksi ihmeessä Suomi ei saisi laskea kehutun ja arvostetun asevelvollisuusarmeijansa kuluja mukaan?
Suomen puolustusmenot ovat tällä hetkellä noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nato-maat ovat sitoutuneet nostamaan puolustusmenonsa yhteensä viiteen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2035 mennessä, siten että vähintään 3,5 prosenttia kohdennetaan sotilasmenoihin ja 1,5 prosenttia puolustusta tukeviin toimintoihin.
Etlan arvioiden mukaan asevelvollisuuden kustannus vastaa noin 0,4:ää prosenttia BKT:sta eli noin miljardia euroa vuodessa.
Koskela huomauttaa, että muissa Nato-maissa palkka-armeijoiden kustannukset lasketaan täysimääräisesti puolustusmenoihin.
– Muut Nato-maat saavat laskea palkka-armeijansa kulut mukaan, niin miksi ihmeessä Suomi ei saisi laskea kehutun ja arvostetun asevelvollisuusarmeijansa kuluja mukaan, hän kysyy.
Suomen laaja asevelvollisuusjärjestelmä on Euroopassa poikkeuksellinen, ja maan puolustusratkaisu on saanut viime vuosina kansainvälistä tunnustusta. Koskelan mukaan on vaikea ymmärtää, miksi sen kustannuksia ei pidettäisi osana todellisia puolustusmenoja.
– Jokainen ymmärtää, että Suomen armeijan kustannukset kuuluvat puolustusmenoihin, hän toteaa.
uutiskirje 
