KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Litiumbuumi uhkaa Atacaman kuuluisaa suolatasankoa – ”Voiko se enää toipua?”

Atacaman autiomaa kattaa 128 000 neliökilometriä ja ulottuu 1 600 kilometrin matkalle Chilen neljän pohjoisimman alueen poikki. Kuivin osa sijaitsee Andien ja rannikkovuoriston välissä.

Atacaman autiomaa kattaa 128 000 neliökilometriä ja ulottuu 1 600 kilometrin matkalle Chilen neljän pohjoisimman alueen poikki. Kuivin osa sijaitsee Andien ja rannikkovuoriston välissä. Kuva: IPS/Marianela Jarroud

Chilen Atacaman suolatasanko on yksi maailman tärkeimmistä litiumin lähteistä. Sähköautojen ja akkujen raaka-aineen tuotanto kuluttaa kuitenkin alueen niukkoja vesivaroja.

Santiago, Chile – IPS/Orlando Milesi
30.5.2026 17.10
Fediverse-instanssi:

Litiumteollisuus kukoistaa Chilen pohjoisosassa sijaitsevalla Atacaman suolatasangolla. Samalla tuotanto syö niukkoja vesivarantoja maailman toiseksi kuivimmassa autiomaassa ja vaikuttaa sen eläimiin, kasveihin ja alkuperäiskansoihin. Alueella sataa keskimäärin vain 6,8 millimetriä vuodessa. Viime vuonna ei satanut lainkaan.

Atacaman suolatasanko sijaitsee Antofagastan alueella. Se on 3 000 neliökilometrin laajuinen ja sisältää neljänneksen maailman litiumvaroista. Alue kuuluu niin kutsuttuun litiumkolmioon, johon kuuluvat Bolivia, Argentiina ja Chile. Atacaman suolatasanko on Andien alueen toiseksi suurin suolatasanko, ja se on kärsinyt eniten litiumbuumista, koska sinne pääsee helpommin kuin ylängön suolatasangoille.

Jo aiemmin Atacaman suolatasankoa rasitti kuparikaivostoiminta, joka käytti vettä teollisiin prosesseihin, pölyn sitomiseen ja koneiden jäähdyttämiseen. Sitten litiumbuumi iski voimalla Atacamaan tuoden mukanaan uusia vaikutuksia.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Alueelta ei ainoastaan oteta vettä vaan sitä ikään kuin louhitaan, kun arvokkaita suoloja erotetaan itse suolaliuoksesta, Tarapacán yliopiston kemian laitoksen tutkija Adriana Aránguiz sanoo.

Vedet vähenevät

Viime vuonna Chilestä vietiin litiumia noin 1,6 miljoonaa euron edestä. Tärkein vientimaa on Kiina. Litium oli Chilen seitsemänneksi tärkein vientituote, vaikka kupari hallitsee yhä maan vientiä.

Litiumin kysyntä kasvaa maailmanmarkkinoilla, koska sitä tarvitaan sähköautojen ja matkapuhelinten akkuihin.

Ympäristöinsinööri Francisco Mondaca kertoo Chilen uhraus, Atacama ja litiumteollisuus –dokumentissa, että litiumyhtiöiden saapumisesta lähtien suolatasangolta on otettu yli kaksi miljardia kuutiometriä vettä.

Sillä määrällä voitaisiin kattaa San Pedro de Atacaman kunnan vedentarve 1100 vuodeksi. Turistien suosima San Pedro de Atacama sijaitsee Antofagastan alueella noin 2 500 metrin korkeudessa, ja sillä on tuhansien vuosien historia.

Mondacan mukaan suolatasangolta pumpataan nykyisin yli 2 000 litraa sekunnissa suolaliuosta. Siitä 75 prosenttia on suoloja, ja suoloista 0,2–0,5 prosenttia on litiumkarbonaattia. Suuren energiatiheytensä vuoksi sitä käytetään akkujen valmistukseen sekä lääketieteellisiin hoitoihin.

San Pedro de Atacama on yksi Chilen tärkeimmistä matkailukohteista Antofagastan pohjoisella alueella. Vähän yli 50 kilometrin päässä sijaitsee Atacaman suolatasanko, yksi maan litiumintuotannon keskuksista.

San Pedro de Atacama on yksi Chilen tärkeimmistä matkailukohteista Antofagastan pohjoisella alueella. Vähän yli 50 kilometrin päässä sijaitsee Atacaman suolatasanko, yksi maan litiumintuotannon keskuksista. Kuva: IPS/Marianela Jarroud

Suolatasanko vajoaa

Atacaman suolatasangon allas muodostui miljoonia vuosia sitten. Ympäristöaktivistien mukaan se voi kuitenkin kuivua 40–60 vuodessa.

Geologi Javier Escuderon mukaan suolaliuoksen pumppaaminen laskee suolatasankoa yhdestä kahteen senttimetriä vuodessa, koska sen ytimestä poistuu vettä.

– Siellä, missä ennen oli vedellä täyttyneitä huokosia, on nyt ilmaa. Siksi suolatasanko tiivistyy ja on alkanut vajota, hän selittää.

Suolatasangolla elää rikas linnusto, erityisesti punakaulaflamingoja. Alueella tavataan myös nanduja sekä nisäkkäitä, kuten laamoja ja alpakoita.

Aránguizin mukaan ympäristövaikutusten arviointi ja suolatasankojen hyödyntämistä koskeva sääntely ovat keskittyneet flamingoihin, niiden esiintymiseen ja lisääntymiseen. Ensimmäisinä kärsivät kuitenkin pienimmät eliöryhmät, joita ihmissilmä ei näe.

Näitä ovat kasviplankton, eläinplankton ja makroselkärangattomat: pienet eliöt, joista osa tunnetaan huonosti ja joita arvostetaan vähän.

– Ne ovat erittäin tarpeellisia sekä flamingokantojen tukena että muissa tärkeissä ekosysteemeissä, hän sanoo.

Novandino Litio aikoo tuottaa litiumia vuoteen 2060 asti

Joulukuussa 2025 perustettu Novandino Litioilmoittaa tavoittelevansa jopa 300 000 tonnin litiumkarbonaatin kokonaistuotantoa Atacamassa vuosina 2025–2030 ilman, että veden käyttöä lisätään. Vuosina 2031–2060 tavoitteena on tuottaa vuosittain 280 000–300 000 tonnia litiumkarbonaattia.

Novandino Litio on Chilen valtion ja yksityisten kaivosyhtiöiden yhteisyritys. Hanketta tukee valtion kehitysyhtiö Corfo. Yrityksen taustalla ovat valtion omistama kuparijätti Codelco sekä yksityinen kaivosyhtiö SQM joka on louhinut litiumia Atacaman suolatasangolla 1980-luvulta lähtien.

Codelcon mukaan Novandino on Chilelle strategisesti tärkeä hanke, koska litiumista on tullut keskeinen raaka-aine sähköautojen akuissa ja vihreässä siirtymässä.

Novandino Litio ennakoi merkittävää tuotantoa seuraavien 35 vuoden aikana ja tavoittelee Chilelle keskeistä asemaa maailmanlaajuisilla markkinoilla.

– Suurin haaste on osoittaa, että litiumin hyödyntäminen voi olla kestävää, ja että voimme vähentää suolaliuoksen pumppaamista, lopettaa makean veden käytön ja täyttää tiukat ympäristövaatimukset, emoyhtiö Codelco toteaa.

Yhtiö esittää tänä vuonna ympäristöselvitykset Salar Futuro -hankkeesta. Samalla se aikoo ottaa käyttöön uusia teknologioita, joiden avulla litiumia voidaan erottaa tehokkaammin ja vedenkulutusta vähentää.

– Tavoitteena on vähentää makean veden kulutus nollaan ja säilyttää alueen ekosysteemin kestävyys.

Sen lisäksi, että Atacamassa sijaitsevat maailman suurimmat kupari- ja litiumvarannot, kuivuutensa vuoksi alue on myös avoin laboratorio tieteelliselle tutkimukselle ja tähtitieteellisille havainnoille. Lisäksi sillä on suuri matkailullinen vetovoima ja rikas kulttuuriperintö.

Sen lisäksi, että Atacamassa sijaitsevat maailman suurimmat kupari- ja litiumvarannot, kuivuutensa vuoksi alue on myös avoin laboratorio tieteelliselle tutkimukselle ja tähtitieteellisille havainnoille. Lisäksi sillä on suuri matkailullinen vetovoima ja rikas kulttuuriperintö. Kuva: IPS/Alex Fuentes

Alkuperäiskansat hajaantuneet

Atacaman autiomaassa elävät myös alkuperäiskansat lickanantayt, diaguitat ja ketšuat.

Atacaman alkuperäiskansojen neuvosto CPA edustaa 18:aa lickanantay-yhteisöä, jotka asuvat Atacaman suolatasankoa ympäröivällä alueella.

Sekä SQM että yhdysvaltalainen Albemarle, jotka ovat hyödyntäneet litiumia alueella vuosien ajan, ovat kuitenkin neuvotelleet kunkin yhteisön kanssa eri tavoin. Se synnytti epäluottamusta.

– Aluksi yhteisöt kerääntyivät yhteen puhuakseen yhdellä äänellä, mutta sitten ne alkoivat irtautua, ja nykyään CPA on valitettavasti hyvin heikko, Aránguiz sanoo.

Hänen mukaansa alkuperäiskansojen kuulemiset, joita tällaisissa tapauksissa edellytetään, järjestetään viime hetkellä, kun päätöksiä on jo tehty. Siksi velvollisuus kuulla alkuperäiskansoja etukäteen ei täyty.

Tämä on Aránguizin mukaan hajottanut sosiaalista verkostoa. Litiumin hyödyntämiseen liittyy hänen mukaansa myös epäjohdonmukaisuuksia, kuten se, että suolatasangosta suojellaan vain tiettyjä osia.

– Novandinon ehdotus hyödyntää aluetta vuoteen 2060 tarkoittaa käytännössä sitä, että tietyt alueet otetaan käyttöön, kun taas toiset jäävät luonnonsuojelualueiksi, Aránguiz sanoo.

Suolatasanko on kuitenkin Aránguizin mukaan yksi kokonaisuus. Se, mitä tapahtuu Atacaman suolatasangon alla, liittyy siihen, mitä tapahtuu ylängön suolatasangoilla.

– Järjestelmät ovat hydrologisesti yhteydessä ja toisistaan riippuvaisia, hän sanoo.

Aránguizin mukaan yhteisöt ymmärtävät, että Atacaman suolatasangolla on rajallinen elinaika.

– Ajatus olisi saada sääntely, joka mahdollistaisi ainakin ylängön suolatasankojen pelastamisen, hän sanoo.

Atacaman suolatasangolta on vuosikymmenten ajan otettu valtavia määriä litiumia. Vaikka tuotantoprosessin tekninen parantaminen voisi lieventää tulevia rajuja vaikutuksia, se ei korjaisi jo kertyneitä vahinkoja.

– Kysymys kuuluu, voiko Atacaman suolatasanko enää toipua, kun sen hyödyntäminen aikanaan päättyy, Aránguiz sanoo.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Karjaa laiduntaa aidan ja kasvillisuuden välissä maatilalla El Caprichon lähellä Guaviaren alueella Kolumbian Amazonilla. Guaviaressa on nykyisin noin puoli miljoonaa nautaa Alueella metsäkato liittyy läheisesti karjatalouteen.

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. Hän edistää Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista.

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Uusimmat

Mai Kivelä haluaa luontovaalit.

Mai Kivelä haastaa Orpon hallituksen: ”Olen ihmetellyt muiden puolueiden harjoittamaa matematiikka”

Karjaa laiduntaa aidan ja kasvillisuuden välissä maatilalla El Caprichon lähellä Guaviaren alueella Kolumbian Amazonilla. Guaviaressa on nykyisin noin puoli miljoonaa nautaa Alueella metsäkato liittyy läheisesti karjatalouteen.

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. Hän edistää Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista.

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mai Kivelä haastaa Orpon hallituksen: ”Olen ihmetellyt muiden puolueiden harjoittamaa matematiikka”

 
02

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
03

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

 
04

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
05

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

06.07.2026

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

05.07.2026

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset