Pintaa syvemmältä
YK:n entisen pääsihteerin, ruotsalaisen Dag Hammarskjöldin lentokoneturma lienee yksi historian tunnetuimmista selvittämättä jääneistä mysteereistä. Tänä syksynä tapaus on ollut taas esillä tiedotusvälineissä. Syyskuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta Hammarskjöldin koneen maahansyöksystä Ndolan kaupungin lähellä valkoisen vähemmistön hallitsemassa Pohjois-Rhodesiassa, nykyisessä Sambiassa.
Hammarskjöld oli syyskuun 17. päivän iltana vuonna 1961 matkalla Ndolaan neuvottelemaan tulitauosta Kongosta irrottautuneen Katangan maakunnan johtajan Moise Tshomben kanssa.
Katangaa hallitsi todellisuudessa kaivosyhtiö Union Minière. Belgialaisten ja brittiläisten sijoittajien omistama kaivosyhtiö rahoitti alueen hallintoa ja ranskalaisupseerien johtamaa palkkasotilasarmeijaa, joka kävi sotaa Kongon armeijaa ja YK:n rauhanturvaajia vastaan.
Turmapaikalla nähtiin yöllä univormupukuisia miehiä useita tunteja ennen kuin Rhodesian viranomaiset saapuivat paikalle.
Länsimaissa pelättiin, että Belgian alaisuudesta vuotta aiemmin itsenäistynyt Kongo kansallistaisi kaivokset, jotka tuottivat suurimman osan maailman uraanista ja koboltista sekä huomattavan osan maailman kuparintuotannosta.
Kymmenen minuuttia yli keskiyön Hammarskjöldin DC-6-koneen ruotsalaismiehistö oli yhteydessä Ndolan lentokentän lennonjohtoon ja kone aloitti laskeutumisen. Pian sen jälkeen kone syöksyi maahan noin kymmenen kilometrin päässä lentokentältä.
Koneessa olleesta 16 henkilöstä kaikki muut kuolivat maahansyöksyssä tai pian sen jälkeen, paitsi YK:n Kongo-operaation yhdysvaltalainen turvallisuuspäällikkö Harold Julien, joka menehtyi kuusi päivää myöhemmin.
Lentokone syttyi tuleen, ja kaikki muut koneessa olleet paloivat lähes tunnistamattomiksi, paitsi Harold Julien sekä Dag Hammarskjöld, jonka ruumis löydettiin hiukan kauempaa koneen hylystä.
Rhodesialaisten tekemän onnettomuustutkinnan mukaan turman syynä oli lentäjän virhearvio, joka johti maahansyöksyyn.
YK:n myöhemmin asettama tutkimuskomissio ei keksinyt yksittäistä syytä Hammarskjöldin koneen maahansyöksyyn, mutta piti mahdollisena myös sitä, että konetta olisi sabotoitu ennen sen lähtöä Kongon pääkaupungista Leopoldvillestä tai että konetta olisi ammuttu joko ilmasta tai maasta.
Tämän vuoden syyskuussa Hammarskjöldin turman vuosipäivän aattona brittilehti Guardian julkaisi ruotsalaisen Göran Björkdahlin tutkimuksiin perustuvia silminnäkijälausuntoja, joiden mukaan useat nyt jo iäkkäät sambialaiset kertoivat nähneensä Ndolan taivaalla 50 vuotta sitten myös pienemmän koneen sekä kirkkaan leimahduksen ennen kuin Hammarskjöldin kone syöksyi maahan.
Kuusi entistä miilunpolttajaa kertoi nähneensä aamuyöllä univormupukuisia valkoisia miehiä turmapaikalla useita tunteja ennen kuin Rhodesian poliisiviranomaiset saapuivat paikalle.
Väitteet eivät ole uusia. Lontoon yliopiston tutkija Susan Williams on myös haastatellut elossa olevia silminnäkijöitä Sambiassa ja käynyt yksityiskohtaisesti läpi Rhodesian onnettomuustutkinnan yhteydessä vuonna 1961 annettuja todistajanlausuntoja. Rhodesialainen tutkimuskomissio piti kuitenkin epäuskottavina kaikkia silminnäkijäkertomuksia, joissa puhuttiin toisesta koneesta tai välähdyksestä taivaalla, eikä näitä koskaan julkaistu.
Susan Williamsin tuore kirja Who killed Hammarskjöld? (Kuka surmasi Hammarskjöldin?) lienee kattavin tähän päivään mennessä julkaistu tutkimus Hammarskjöldin kuolemaan johtaneista tapahtumista ja teorioista. Williams on päässyt tutustumaan aiemmin salassa pidettyihin arkistolähteisiin Britanniassa, Ruotsissa, Belgiassa, Yhdysvalloissa, Sambiassa ja Etelä-Afrikassa.
Brittitutkija paljastaa muun muassa, että Hammarskjöldin kuolinsyytutkimusta varten otettuja valokuvia on retusoitu. Kun YK:n Kongo-operaation norjalainen sotilastiedottaja Björn Egge tunnisti Hammarskjöldin ruumiin vuonna 1961, Hammarskjöldillä oli pieni reikä otsassa oikean silmän yläpuolella. Kuvissa tämä kohta on peitetty jälkeenpäin lisätyllä valkoisella läikällä.
Williams löysi arkistoista myös Ndolan sairaalan lääkärin lausunnon, jonka mukaan lentoturmasta hengissä selvinnyt Harold Julien oli sairaalassa ennen kuolemaansa selittänyt, että koneen maahansyöksyä oli edeltänyt räjähdys.
Williams tavoitti myös yhdysvaltalaisen tiedustelu-upseerin, joka työskenteli 1960-luvulla Yhdysvaltojen laivaston kuunteluasemalla Kyproksella. Hammarskjöldin turmayönä amerikkalaiset tiedustelijat olivat kuulleet radioviestin, jossa lentäjä kertoo jäljittäneensä Hammarskjöldin koneen ja selostaa reaaliajassa, kuinka hän ampuu sen alas.
Williamsin kirja on akateeminen tutkimus, joka sisältää lukuisia viitteitä arkistolähteisiin, mutta sitä lukee kuin dekkaria. Murhaaja ei välttämättä selviä, eikä Hammarskjöldin lopullisesta kuolintavastakaan saa itse asiassa sataprosenttista varmuutta.
Brittitutkija vaikuttaa itse kallistuvan teoriaan, jonka mukaan Hammarskjöldin koneen turman syynä oli Union Minièren kaivosjohtajien ja länsimaiden tiedustelupalvelujen juonima epäonnistunut kaappausyritys. Teoria perustuu belgialaisen sotalentäjän tunnustukseen, jonka tämä kertoi ranskalaiselle entiselle YK-virkamiehelle vuonna 1967.
Katangan sotavoimien Fouga Magister -konetta ohjannut palkkasoturi kertoi lentäneensä Hammarskjöldin koneen viereen ja saaneensa radioyhteyden koneen miehistöön. Tarkoituksena oli pakottaa kone lentämään Kolweziin Katangaan tapaamaan ”tärkeitä henkilöitä”. Fouga-koneesta ammutut varoituslaukaukset osuivat vahingossa Hammarskjöldin koneeseen, joka menetti hallintansa.
Williamsin selittämän toisen teorian mukaan Etelä-Afrikan armeijan salainen yksikkö asetti Hammarskjöldin koneen laskutelineiden alle pommin, jonka oli määrä räjähtää, kun kone valmistautui laskeutumaan.
Kolmannen teorian mukaan Hammarskjöld surmattiin päähän ammutulla luodilla koneen maahansyöksyn jälkeen. Turmapaikalla Hammarskjöldistä otetussa valokuvassa tällä on verinen haava otsassaan ja yllään valkoinen kauluspaita, jonka kauluksen alle oli asetettu pelikortti. Kyseessä oli pataässä, kuoleman symboli.
uutiskirje 