Tilastoitu hintojen nousuvauhti hidastui hieman maaliskuussa, vaikka sitä ei välttämättä esimerkiksi ruokakaupassa huomaakaan. Ruoka on nyt keskimäärin kuusi prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten. Erityisesti leivontatuotteiden, niin pullien kuin leipienkin hinnat vain jatkavat nousuaan. Myös maitotuotteet sekä alkoholi ja tupakka kallistuvat yhä. Mielenkiintoista on sekin, että elintarvikkeista eniten ovat kallistuneet riisi ja spagetti – peräti 25 prosenttia.
Inflaatio painui Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan maaliskuussa 0,9 prosenttiin, kun hintoja verrattiin viime vuoden vastaaviin hintoihin. Näin alhainen luku on Suomessakin harvinaisuus. Edellisen kerran alle prosentin inflaatio mitattiin kolme vuotta sitten, silloin kuitenkin täysin toisenlaisissa talousoloissa. Suomessa hintojen nousuvauhti on ollut selvästi vanhojen EU-maiden keskitason yläpuolella.
Tilastokeskuksen mukaan inflaation hidastumisen syynä oli korkojen lasku sekä elintarvikkeiden hintojen nousun hidastuminen. Ruualla on edelleen merkittävä osuus inflaatiosta, sillä ilman elintarvikkeiden nousua inflaatio olisi miltei pysähtynyt eli olisi ollut tarkalleen 0,1 prosenttia.
Jos kehitys jatkuu nykytahtia, niin talousasiantuntijoiden mukaan inflaatio voi kääntyä alkukesästä miinusmerkkiseksi eli deflaatioksi.
Asiantuntijoiden mukaan deflaatiota ei kuitenkaan nyt kannata pelätä, sillä nyt se on heidän mukaansa lähinnä ”tekninen korjausliike” eli päivittäiseen kulutukseen liittyvät hinnat palautuvat sellaiselle tasolle kuin niiden pitäisi ollakin. Jos hintojen laskua alkaisi suuremmassa mitassa näkyä esimerkiksi investointitavaroissa, niin silloin olisi syytä huolestua, sillä se hidastaisi rahan kiertoa, kun yritykset jäisivät odottelemaan hintojen vielä tuntuvampaa alentumista.
Vetääkö kauppa välistä? Tilastotkin osoittavat, että merkittävä osa inflaatiosta on seurausta juuri elintarvikkeiden hintojen noususta. Ruuan muita hyödykkeitä nopeampaan hintojen nousuvauhtiin ei kuitenkaan ole mitään reaalista perustetta.
Siksi onkin syytä epäillä, että elintarvikeketjussa ennen muuta kauppa varautuu koko ajan lokakuussa toteuttavaan elintarvikkeiden arvonlisäveron alennukseen 17 prosentista 12 prosenttiin.
n
Vastuun pakoilua
Kolmessa kunnassa viime syksyn vaalit joudutaan uusimaan. Demokratia ei Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä toteutunut, kun kaikki äänestäjät eivät päässeet tahdostaan huolimatta käyttämään äänioikeuttaan. Sähköinen äänestyskokeilu epäonnistui. Valtio töpeksi oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) johdolla, mutta viulut saa maksaa kuntalainen.
Oikeusministeri Brax tosin lupaa kunnille, että valtio tulee kustannuksissa jotenkin vastaan. Kun kunnat muutenkin ovat taloudellisissa vaikeuksissa ja syyttömiä sotkuun, niin ainoa oikea ratkaisu on, että valtio korvaa kaikki uusista vaaleista aiheutuvat kulut. Vai kiemurteleeko ministeri Brax taas tässäkin vastuustaan? Monessa läntisessä oikeusvaltiossa ministeri olisi vastaavassa tilanteessa jo tehnyt johtopäätökset ja eronnut.
lehti 