Tiukennus koskee vain EU:n pohjoisia meriä
Komission esitys vähärikkiseen laivojen polttoaineeseen siirtymisestä perustuu kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn päätökseen rikkipitoisuuden alentamisesta merenkulussa.
Komission esitys koskee vain EU:n pohjoisia merialueita, Itämeren lisäksi Pohjanmerta ja Englannin kanaalia.
Direktiiviesityksen toteuttamiseen on kolme vaihtoehtoa: siirtyä vähärikkiseen polttoaineeseen tai rikkipesureiden asentaminen laivoihin. Kolmas vaihtoehto on, että vanha laivakanta korvataan uudella, nestemäistä maakaasua käyttävillä laivoilla.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on esittänyt huolensa suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvystä ja kannattavuudesta. Valiokunta arvioi Suomella saattavan olla mahdollisuus hakea lykkäystä oikeudellisin perustein.
Teollisuuden mielestä uusien rikkirajojen olisi astuttava samanaikaisesti vuonna 2025 voimaan kaikilla merialueilla. UP/KL
Lykkäystä tuskin tulee
Liikenneministeriö kehottaa Suomen vientiteollisuutta valmistautumaan EU:n Itämerta koskevan rikkidirektiivin voimaantuloon.
– Rikkidirektiivin toteuttaminen on edessä, se on selvää, sanoi Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Minna Kivimäki Elinkeinoelämän keskusliiton logistiikkaseminaarissa Helsingissä.
Kivimäki lupasi Suomen tekevän edelleen töitä, jotta merikuljetusten kustannuksia kasvattavan direktiivin toimeenpanoon saataisiin lisäaikaa. Näkymät eivät kuitenkaan hänen mukaansa ole hyvät.
– Ja vaikka lisäaikaa tulisikin, asia on silti edessä, Kivimäki totesi.
Myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on vaatinut viiden vuodenlisäaikaa direktiivin voimaanastumiselle.
Suomen vientiteollisuus on arvostellut jyrkästi EU:n komission ehdotusta rikkidirektiiviksi. Teollisuuden arvion mukaan siitä aiheutuisi jopa 1,2 miljardin euron lisälasku Suomen ulkomaankaupalle, mikä vastaa noin 24 000 henkilötyövuotta.
Vastustajien rintamaan ovat liittyneet myös teollisuuden ammattiliitot.
EU-komission ehdotuksen mukaan laivojen Itämerellä käyttämässä polttoaineessa saa olla rikkiä korkeintaan 0,1 prosenttia nykyisen 1 prosentin sijasta. Direktiivi astuisi voimaan 2015.
”Suomi myötäili valmisteluvaiheessa”
Rikkidirektiivi nousi EK:n logistiikkaseminaarin keskeiseksi puheenaiheeksi. EK:n logistiikkavaltiokunnan puheenjohtaja Mika Salmijärvi huomautti, että Suomi on ollut itse myötävaikuttamassa komission esitykseen. Suomi on hänen mukaansa näyttänyt EU:ssa vihreää valoa rikkimääräysten tiukentamiselle, kun direktiivi oli valmisteluvaiheessa.
– Kun olimme Brysselissä puhumassa asiasta komissaari Olli Rehnin ja suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa, meille kerrottiin, että se juna meni jo. Olisi pitänyt olla liikkeellä aikaisemmin, Salmijärvi kertoi.
Hän kehotti Suomea valppauteen nyt, kun EU:ssa valmistellaan yhteistä lainsäädäntöä ajoneuvojen ja niiden perävaunujen mitoista ja painosta. Suomessa ja Ruotsissa käytetään suurempia rekkoja kuin muualla Euroopassa.
Myös ylijohtaja Kivimäki painotti ennakkovaikuttamisen tärkeyttä.
– Suomessa ollaan hyviä ottamaan kantaa sitten, kun komissio on jo esityksensä antanut. Silloin ollaan jo myöhässä. Asioista pitäisi ottaa kiinni jo esitysten kirjoitusvaiheessa, Kivimäki neuvoi.
Myös Kivimäki muistutti ajoneuvojen massoja ja mittoja koskevien määräysten yhdentämisen olevan EU:n komission työohjelmassa. Olennaista on Kivimäen mukaan, että kansallinen liikkumavara säilyy.
Tiukennus koskee vain EU:n pohjoisia meriä
Komission esitys vähärikkiseen laivojen polttoaineeseen siirtymisestä perustuu kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn päätökseen rikkipitoisuuden alentamisesta merenkulussa.
Komission esitys koskee vain EU:n pohjoisia merialueita, Itämeren lisäksi Pohjanmerta ja Englannin kanaalia.
Direktiiviesityksen toteuttamiseen on kolme vaihtoehtoa: siirtyä vähärikkiseen polttoaineeseen tai rikkipesureiden asentaminen laivoihin. Kolmas vaihtoehto on, että vanha laivakanta korvataan uudella, nestemäistä maakaasua käyttävillä laivoilla.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on esittänyt huolensa suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvystä ja kannattavuudesta. Valiokunta arvioi Suomella saattavan olla mahdollisuus hakea lykkäystä oikeudellisin perustein.
Teollisuuden mielestä uusien rikkirajojen olisi astuttava samanaikaisesti vuonna 2025 voimaan kaikilla merialueilla. UP/KL
uutiskirje 
