Pintaa syvemmältä
Arabian niemimaan eteläkärjessä sijaitseva Jemen on ollut säännöllisesti uutisotsikoissa reilun vuoden ajan, mutta silti maan tilanteesta on ollut vaikeaa saada kattavaa kuvaa.
Pääkaupungissa Sanaassa on ollut viime vuoden tammikuusta asti käynnissä arabimaiden pisin yhtäjaksoinen kansannousu. Parhaimmillaan sadat tuhannet mielenosoittajat ovat majoittuneet paikalliselle Tahrir-aukiolle vaatien läpeensä korruptoituneen presidentti Ali Abdullah Salehin hallintoa luopumaan vallasta.
Kesäkuussa presidentti Saleh loukkaantui vakavasti presidentinlinnan moskeijaan tehdyssä kranaatti-iskussa ja joutui käytännössä luovuttamaan vallan varapresidentille sekä armeijaa ja turvallisuuspalvelua johtaville sukulaisilleen. Iskun tekijöiksi on syytetty kapinoivan kenraalin joukkoja ja vauraan liikemiehen heimoarmeijaa.
Mitään todellista muutosta ei tule tapahtumaan niin kauan kuin Jemenin asioista päätetään Yhdysvalloissa ja Saudi-Arabiassa.
Samaan aikaan kun jemeniläiset ovat vaatineet demokratiaa kaduilla ja toreilla, Yhdysvallat on tehnyt ohjusiskuja Jemenin eteläosien syrjäisillä vuorilla vaikuttavia radikaaleja islamisteja vastaan. Syyskuussa terrorisminvastaisessa sodassa saavutettiin jonkinlainen erävoitto, kun yhdysvaltalaissyntyinen tunnettu islamistisaarnaaja Anwar al-Awlaki surmattiin miehittämättömästä sotalennokista tehdyssä ohjusiskussa.
Loppuvuodesta Jemenin kansannousu sai vielä arvovaltaista tukea, kun Nobelin rauhanpalkinnon yhdeksi saajaksi nimettiin 32-vuotias jemeniläinen kolmen lapsen äiti Tawakkol Karman, joka oli keskeisesti mukana organisoimassa Sanaan Tahrir-aukion mielenosoituksia.
Tällä viikolla Jemen ylitti jälleen kansainvälisen uutiskynnyksen, kun tiistaina maassa järjestettiin presidentinvaalit. Tai todellisuudessa kyse ei ollut mistään vaaleista, vaan 48 miljoonaa dollaria maksaneesta yhden ehdokkaan spektaakkelista, jossa 17 vuotta varapresidenttinä ollut Abdrabuh Mansur Hadi ylennettiin maan uudeksi presidentiksi.
Presidentti Hadin on määrä johtaa maan uutta ”yhteisymmärryksen hallitusta” ja ”kansallista dialogikokousta”, jonka on määrä nimetä maalle uusi perustuslakikomitea valmistelemaan uutta perutuslakia.
Sanaan keskustassa kuulemma miltei kaikki ulkoseinät oli hyvissä ajoin tapetoitu ainoan presidenttiehdokkaan vaalijulisteilla, mutta maan eteläosissa ja pohjoisessa Saadan maakunnassa vaaleja ei voitu lainkaan järjestää paikallisten asukkaiden vastustuksen takia.
Yhden ehdokkaan vaalispektaakkeli perustui Saudi-Arabian ja Persianlahden arabimaiden junailemaan sopimukseen, jonka myötä parlamentissa edustettuina olleet suurimmat oppositiopuolueet pääsivät mukaan hallitukseen ja saivat nimetä maalle uuden pääministerin.
Jemeniä kovin ottein 33 vuoden ajan johtanut presidentti Saleh suostui luopumaan vallasta sillä ehdolla, että hänelle myönnettiin syytesuoja. Näin häntä ei voida asettaa syytteeseen julkisten varojen väärinkäytöstä tai mielenosoittajien surmaamisesta viime vuoden kansannousun aikana.
Tv-kuvien perusteella monet olivat ainakin pääkaupungissa Sanaassa innoissaan yhden ehdokkaan vaaleista.
”Näille ihmisille vaaleissa ei ole kyse vain yksittäisen ehdokkaan valitsemisesta, vaan tien avaamisesta, jotta maata voidaan ryhtyä rakentamaan alusta”, kommentoi Al Jazeera -kanavan kirjeenvaihtaja Hashem Ahelbarra.
”Rakennamme nyt uutta ja iloista Jemeniä, josta kaikki nuoret ja naiset ovat unelmoineet”, totesi puolestaan Nobel-palkittu Tawakkol Karman.
Toiset olivat kuitenkin kriittisempiä ja boikotoivat koko vaalispektaakkelia.
”Meidän tulee muistaa, miksi alun alkaen lähdimme kaduille: nimittäin muuttaaksemme järjestelmän, eikä vain Salehin ajamiseksi vallasta”, arvioi nuori naistoimittaja Atiaf Alwazir blogissaan.
Alwazirin mielestä vaalihumulla halutaan lähinnä kääntää huomio pois todellisista uudistustarpeista. Ex-presidentti Salehin pojat, veljenpojat ja sukulaiset johtavat edelleen armeijaa, turvallisuuspalvelua sekä useita valtionyhtiöitä ja virastoja.
Jemenin 67-vuotias uusi presidentti Abdrabuh Mansur Hadi ei ole mikään karismaattinen johtajatyyppi. Abu Dhabissa ilmestyvä The National -päivälehti kuvailee häntä päinvastoin epävarmaksi ex-presidentin pitkäaikaiseksi apuriksi, joka takeltelee sanoissaan ja saa hikikarpaloita otsaansa joutuessaan tapaamaan lehtimiehiä.
Wikileaksin paljastaman Yhdysvaltojen suurlähetystön raportin mukaan amerikkalaisdiplomaatit pitivät häntä uudistusmielisenä varapresidenttinä, jolla ei kuitenkaan todellisuudessa ollut juuri vaikutusvaltaa hallituksessa.
Syrjäytetty presidentti Saleh on puolestaan tällä hetkellä New Yorkissa saamassa hoitoa viime kesän kranaatti-iskussa saamiinsa vammoihin. Yhdysvaltojen Jemenin-suurlähettiläs totesi viime kuussa, että Jemenin siirtymävaiheen ilmapiirin kannalta oli parempi, että Saleh on hetken aikaa ulkomailla.
Jemeniläisbloggaaja NoonArabian mielestä koko siirtymäkauden sopimus oli täysin Yhdysvaltojen ja Jemenin pohjoisen naapurin Saudi-Arabian sanelema. ”Mitään todellista muutosta ei tule tapahtumaan niin kauan kuin Jemenin asioista päätetään Yhdysvalloissa ja Saudi-Arabiassa.”
Jemenin pääkaupungin demokratialiikkeen ja korruptoituneen valtaeliitin välinen vastakkainasettelu on silti vain yksi maan monista konflikteista.
Pohjoisessa Saadan maakunnassa paikallisten shiiamuslimien Houthi-liike on käynyt hallitusta vastaan sisällissotaa vuodesta 2004 lähtien vaatien shiioille suurempaa autonomiaa.
Etelä-Jemenissä väestön enemmistö haluaisi palauttaa alueen itsenäisyyden. Etelä-Jemen oli vuoteen 1967 asti Britannian siirtomaa ja sen jälkeen itsenäinen sosialistinen valtio vuoteen 1990 asti, jolloin alue liitettiin nykyiseen Jemenin tasavaltaan.
Eteläisen Abyanin maakunnan vuorilla vaikuttaa lisäksi ääri-islamistinen Ansar al-Sharia, jolla on läheiset yhteydet al-Qaidaan. Jemenin sisäpolitiikassa ryhmällä on vain marginaalinen merkitys, mutta Yhdysvaltojen mielestä se on maan suurin yksittäinen ongelma.
uutiskirje 