Viimeistään yhdeksän kuukautta liikenneministerinä on opettanut vasemmistoliiton kainuulaiselle Merja Kyllöselle, että kun mikään ei riitä, niin se ei riitä.
Toissa viikolla annetun, lähivuosien valtion taloutta ohjaavan kehysriihiratkaisun jälkeen vasemmistoliitto ja sen ministerit ovat kuulleet, että väärin meni. Erityisesti arvonlisäveron korotus prosentilla on suututtanut, vaikka hallitus on yrittänyt selvittää, että se kompensoidaan niin etuuksien varassa kuin pienillä ansiotuloilla eläville.
– Siihen on tottunut. Politiikassa ei ole koskaan tehnyt tarpeeksi, Kyllönen sanoo.
Suurin kestävyysvaje syntyy, jos emme huolehdi nuorista ihmisistä.
– Se ei koske pelkästään hallituskautta. Oppositiossa on sama juttu.
Eikä se koske pelkästään vasemmistoliittoa, jolla on aina ollut sisällään ärhäkkä kriitikkojen joukko.
– Samalla lailla muidenkin puolueiden ministerit ja muut toimijat saavat röykytystä, hän toteaa.
Hyvä esimerkki on niin sanottu solidaarisuusvero. Kun vasemmistoliittoa on arvosteltu sen merkityksettömyydestä tulonjaon kannalta, kokoomus saa kuulla äänestäjiltään, että hallitus rankaisee ahkeria suomalaisia.
– Vastuuta pitäisi ottaa, mutta saisi tehdä vain sellaisia päätöksiä, joilla sataa mannaa taivaasta, Kyllönen tiivistää.
– Kun tehdään päätöksiä taloudellisesti vaikeina aikoina, kaikki joutuvat luopumaan jostain. Ehkä tätä ei ole onnistuttu kertomaan kansalle ymmärrettävästi.
Yö ja päivä
Omilleen Kyllönen lähettää terveisiä
– On aika absurdia kuvitella, että kahdeksan prosentin kannatuksella voisimme tehdä kaikessa omaa politiikkaa. Siihen tarvittaisiin noin 52 prosentin kannatus, mutta semmoista ei taida olla millään puolueella ainakaan Suomessa, hän sanoo.
Kyllösen mielestä ei ole syytä epäillä, kannattaako vasemmistoliiton olla hallituksessa.
– Hallituksessa kannattaa olla, jos haluaa vaikuttaa, hän sanoo ja arvioi, että puolueen piirissä pitäisi keskustella laajemmin siitä, mitä politiikassa halutaan tehdä.
Kyllönen ehti olla oppositiopuolueenkin kansanedustaja.
– Vaikutusmahdollisuuksien ero on kuin yöllä ja päivällä. Kuinka vasemmisto olisi ollut tekemässä liikennepoliittista historiaa oppositiossa?
Punavihreän allianssin voitto
Kyllönen uskoo, että nyt raiteisiin luvatut resurssit olisivat jääneet suomalaisilta saamatta, jos vasemmistoliitto ei olisi ollut hallituksessa.
– Tämä on selkeästi punavihreän allianssin voitto, hän sanoo. Allianssiin kuuluvat vasemmistoliiton lisäksi vihreät ja SDP.
Kyllönen kiittää puolueensa puheenjohtajaa, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäkeä. Kyllönen ja Arhinmäki olivat tiiviissä tekstiviestisuhteessa koko riihiprosessin ajan. Kyllösen mukaan hallituspuolueen puheenjohtajana Arhinmäki pystyy tekemään paljon.
– Ilman Paavon panosta emme olisi päässeet näin hyvään tulokseen. Esimerkiksi työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista ei olisi saatu ilman häntä. Tai pienituloisia suosivia veromuutoksia.
Kyllönen kiittää myös vihreiden ympäristöministeriä Ville Niinistöä.
– Paavo ja Ville tekivät tosi ison työn puolustaessaan myös liikennesektorin päätöksiä.
Suurinta elämässä
Raidepaketti on suurinta, mitä Kyllönen on saanut elämässään aikaan. Tältä hänestä tuntuu.
– Takki oli hetken tyhjä, kun ajattelin, että olen saanut toteutettua yhden suurimmista unelmistani. Koen, että olen oikeasti pystynyt jättämään kädenjälkiä liikenteen uuteen suuntaan, joka on käsittääkseni meidän puolueenkin tavoite.
Ensimmäistä kertaa panostetaan enemmän raiteisiin kuin teihin.
– Kymmenen vuotta on haahuiltu siitä, onko raidepolitiikka tulevaisuuden politiikkaa. Nyt tehtiin päätöksiä. Väitän, että kymmenen vuoden päästä mietitään, miksei tätä tehty aikaisemmin, hän sanoo.
Kyllösen mukaan kyse ei ole pelkästään siitä merkittävästä asiasta, että junat voivat jatkossa pysyä aikataulussa. Iso asia on monipuolinen liikenne itärajan yli.
– Venäjä on tärkein kauppakumppanimme. Olisi kummallista, jos sitä ei haluttaisi hyödyntää niin kaupan kuin matkailun osalta.
Asiat ovat hyvin?
Liikenneministeriä tarkkailevat myös muut kuin omat puoluetoverit.
– Osa kansalaisista haluaa rahat tieverkon kuntoon laittamiseen. Ja sillä puolellahan olisikin paljon tekemistä.
Kyllönen päättelee, että Suomessa asiat ovat loppujen lopuksi aika hyvin.
– Sen verran ihmeellisistä asioista valitetaan, hän sanoo.
Esimerkiksi ministerin avaus autoilun promillerajan laskemista herätti suuria tunteita, suurempia kuin työttömyys, köyhyys tai tuloerot.
– Meillä on isoja ratkaisemattomia ongelmia, mutta kansalaispalaute panee miettimään, onko niitä huomattu. Ilmeisesti tällaisia asioita on vaikea huomata, jos ne eivät kosketa omaa elämää. Ne, joita ne koskettavat, eivät enää ehkä pysty ottamaan yhteyttä.
Vihdoin rahaa nuoriin
Lehtitietojen mukaan hallitus kaventaa tuloeroja vaivaiset 0,04 prosenttia.
– Hallitus pienentää tuloeroja, ihan selkeästi, Kyllönen sanoo.
– Koko ajan on noudatettu sitä hallitusohjelman kirjausta, että tuloeroja täytyy pystyä pienentämään.
Hän korostaa sitä, että jo hallitusneuvotteluissa sovitut linjat ja tälle vuodelle tehdyt budjettiratkaisut kaventavat tuloeroja. Vaikka ensi vuodelta pieneneminen jää promilleihin, se tulee tämän vuoden 0,4 prosentin kaventumisen päälle. Ja taas vuonna 2014 on odotettavissa hiukan suurempaa kaventumista.
– Hallituksella on ollut hyvä yhteinen tahtotila siihen, että eriarvoistumiskehitykselle pistetään piste, Kyllönen sanoo ja nostaa esimerkiksi panokset nuorisoon.
– Nuorisotakuuseen pistetään vihdoin rahaa ja henkilötyövuosia eli ei vain jatketa puhumista.
Kyllösen mielestä nuorisotakuu on merkittävämpi asia kuin vaikkapa kotihoidontuki, joka sekin säilyy kehyspäätöksissä, vaikka keskustaoppositio onnistui luomaan mielikuvan, että kotihoidontuki lopetetaan.
– Nuoret ja lapset ovat meidän voimavara. Suurin kestävyysvaje syntyy, jos emme huolehdi nuorista ihmisistä.
Vaikeita asioita keskusteluun
Kyllösestä liikenneministeriö on hyvä ministeriö vasemmistoliitolle. Siellä pystyy huolehtimaan myös heikoimmassa asemassa olevista.
– Olemme uskaltaneet nostaa vaikeita asioita keskusteluun.
Yksi tällainen asia ovat yhteiskunnan maksamat kuljetukset eli esimerkiksi koulukyydit ja vanhusten kuljetuspalvelut.
– Saan viikoittain kansalaispalautetta siitä, että kimppakyytijärjestelyjä ei pystytä toteuttamaan. Mummo ei voi matkustaa koulukyydin mukana ja täytyy olla monta autoa ajamassa peräjälkeen, ministeri sanoo.
– Se ei tietenkään ole järkevää yhteisten varojen käyttöä.
Kimppakyydit eivät ole pikku asia. Nyt yhteiskunnan maksamiin kuljetuksiin menee vuodessa runsas miljardi euroa. Summa nousee puolella miljardilla kymmenessä vuodessa, jos mitään ei tehdä.
– Semmoisia rahoja ei ole ottaa. Kuljetukset pitää turvata järkeistämällä ja estämällä valtava kulujen kasvu. Tässä puhutaan niiden ihmisten kuljetuksista, jotka todellakin tarvitsevat niitä.
uutiskirje 
