Työmarkkinakeskusjärjestöjen pitäisi ratkaista kiistansa syksyn raamisopimuksessa sovitusta kolmen päivän kouluttautumisvapaasta toukokuun loppuun mennessä. Korkeasti koulutettujen Akava vaatii kolmen sijasta kahdeksaa koulutuspäivää.
Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan kolmannes järjestön jäsenistä ei tällä hetkellä saa lainkaan työnantajan kustantamaa ja työajalla tapahtuvaa täydennyskoulutusta. Hän vaati Akavan liittokokouksessa tiistaina, että jokaisen korkeasti koulutetun olisi saatava vähintään kahdeksan täydennyskoulutuspäivää vuodessa.
– Nyt läheskään kaikki vaativissa tehtävissä työskentelevät eivät pääse tai ehdi koulutukseen, Fjäder totesi.
Hänen mielestään työtehtävät ja työaika on järjestettävä niin, että uuden oppimiseen jää aikaa.
Kun Fjäderiltä kysyttiin, miksi akavalaiset tarvitsisivat enemmän koulutusvapaata kuin muut palkansaajat, hän vetosi järjestön jäsenten tehtäviin.
– Akavalaiset työskentelevät tehtävissä, joissa heidän oletetaan kehittyvän, kehittävän ja lisäävän tuottavuutta.
Fjäder myönsi, että akavalaisia koulutetaan jo nyt enemmän kuin palkansaajia keskimäärin.
Täyttyykö teillä muiden vaatima kolme koulutuspäivää?
– Riippuu alasta.
Tutkinnot vaativat harjoittelua
Akava julkisti tiistaina myös koulutuspoliittisen ohjelmansa. Siinä listataan keinoja, joilla voidaan lisätä osaamisen kehittämisen edellytyksiä työurien aikana. Järjestön mielestä osaamisen kehittämisen rahoituksesta on sovittava sitovasti työ- ja virkaehtosopimuksissa.
Akavan asiantuntija Ida Mielityinen painotti, että jokaiseen korkeakoulututkintoon on sisällytettävä työnhakua, urasuunnittelua ja työelämätietoutta.
– Korkeakouluilla on oltava riittävästi resursseja ja uudenlaista asennetta työelämäyhteyksien vahvistamiseksi. Laadukas harjoittelu on sisällytettävä osaksi jokaista tutkintoa.
lehti 