Euroopan poliittiset johtajat ovat taas kerran inhottavan tilanteen edessä. Neljättä vuotta jatkuva finanssikriisi ei taltu millään, vaan leviää maasta toiseen ja vieläpä eri muodoissa. Kreikassa kyseessä on julkisen talouden velkakriisi, nyt uusimmassa tapauksessa Espanjassa pankkikriisi. Kukaan ei voi taata, etteikö tukiluukulla olisi kohta myös Italia.
Kriisi on jo aikaa sitten mennyt yli ymmärryksen. Euromääräiset mittasuhteet ovat tähtitieteelliset ja kriisiä hoitamassa on käsittämättömiä kirjainlyhennelmiä. Lisäksi kansalaisten mielikuvissa Suomesta on lähetetty miljardi poikineen Etelä-Eurooppaan. Näinhän ei ole. Nykyinen hallitus on antanut vain yhden lainan ja osa sen takuista on jo Suomen ja Kreikan yhdessä hallinnoimalla pankkitilillä.
Euromaiden valtiovarainministerien poliittinen sitoutuminen Espanjan lainoittamiseen kirvelee, mutta Espanjan romahtaminen kirvelisi vielä enemmän. Jo tähän mennessä vuonna 2008 alkanut finanssikriisi on aiheuttanut Suomelle 40 miljardin euron verotulojen menetykset. Vielä vuonna 2008 valtiontalous oli ylijäämäinen, mutta finanssikriisin jälkeen se on ollut koko ajan miinuksella. Tämän roihun pysäyttämisestä on nytkin kysymys.
Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi on aiheuttanut Suomelle 40 miljardin euron verotulojen menetykset.
Ylijäämäistä valtiontaloutta ei tarvitse leikata. Eurotalouden täystuho tietäisi, että 1990-luvulla koettu painajainen palaisi ja todennäköisesti kovennettuna. Oppositio näyttää uskovan toisin. Keskeisen vientialueen romahdus ei aiheuttaisi Suomessa konkursseja, työpaikkojen ja verotulojen menetyksiä eikä lopulta sosiaaliturvan leikkauksia, katsoo pääasiassa huulenheittoon edelleen keskittyvä pääoppositiopuolue.
Suomalainen tutkimusyhtiö GnS economics on torstaina julkaistussa arviossaan eri mieltä. Rahoitussektorin romahduksesta syntyvä luottolama pudottaisi Suomen bruttokansantuotetta seuraavan kahden vuoden aikana jo 17 prosenttia.
Hallitus on korostanut, ettei Suomi ole lainoittamassa espanjalaisia pankkeja, vaan Espanjan valtiota, joka viime kädessä vastaa myös lainan takaisin maksusta. Kysymys on koko Euroopan rahoitusjärjestelmän turvaamisesta, ei pankinjohtajien eikä niiden omistajien pelastamisesta.
Espanjan tilanne huutaa jälleen rahalaitosten valvonnan kiristämistä sekä rahoitusmarkkinaveroa, jolla katettaisiin pankkien aiheuttamia riskejä.
Välikysymyksen tehneet perussuomalaiset ampuvat tässäkin asiassa itseään nilkkaan. Kun europarlamentissa yritettiin saada markkinavoimia rahoitusmarkkinaverolla kuriin, äänesti perussuomalaisten euroedustaja sitä vastaan.
uutiskirje 
