Suuressa kahvilassa Tero Saarisen tunnistaa helposti. Ei pinkistä T-paidasta, vaan reippaasta olemuksesta, jonka aisti jo puhelimessa. Hän on selvästi niitä, jotka toimivat, eivätkä vain pohdi, että jotain tarttis tehdä.
– Olen aina tykännyt toimia järjestöissä, Saarinen vahvistaa.
Tamperelainen Saarinen työskentelee Palvelualojen ammattiliitto Pamissa palveluneuvojana. Hän suunnittelee kampanjoita ja kouluttaa erityisesti nuoria pamilaisia. Vasemmistonuorissa hän on toiminut pitkään ja liittyi kuusi vuotta sitten myös Vasemmistoliiton jäseneksi.
Jotain tartti taas tehdä ja Saarinen keksi perustaa Vasemmiston sateenkaarirakastajat eli Vasaran.
– Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä asioita on vähän väliä julkisuudessa esillä. Yksittäiset uutiset, kuten Johanna Korhosen potkut Lapin Kansan päätoimittajuudesta tai Imatran kirkkoherran sukupuolenkorjaus, antavat kuitenkin vain sirpalemaista näiden vähemmistöjen elämästä.
Negatiivisten ennakkoluulojen takana on Saarisen mielestä usein tietämättömyys. Oikeaa, asiallista tietoa levittämällä asenteita voidaan muuttaa.
– Perustietoa puuttuu vaikka siitä, mitä nämä vähemmistöt ovat.
Otsikoihin nousevat jutut ovat Saarisen mukaan vain pisara meressä.
– Samanlaista syrjintää voi tapahtua ihan tavalliselle Siwan kassalle.
Eivätkä tavisten tarinat nouse koskaan julkisuuteen.
Ääni kuuluviin
Arkadianmäellä
Mihin tarvitaan vasemmiston sateenkaarirakastajia? Mitä puolue ja Vasara-ryhmä voivat toisilleen tarjota?
Saarisen mukaan ne voivat toimia käsi kädessä.
– Lainsäädäntö kuitenkin tapahtuu Arkadianmäellä. On helpompi saada äänensä kuuluviin, kun meillä on puolueen kautta yhteys eduskuntaan.
Puolue voi puolestaan käyttää Vasaraa asiantuntijana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvissä asioissa Vasemmistoliiton sisällä.
Vasara ottaa kantaa ja tekee esityksiä Vasemmistoliiton ja Vasemmistonuorten poliittisiin ohjelmiin sekä muihin asiakirjoihin ja esityksiin.
Ensitöikseen Vasara valmistelee Vasemmistoliitolle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvän poliittisen ohjelman.
– Paljon nojaamme Setan strategiaan ja tavoitteisiin, koska siellä on se paras asiantuntemus ja tieto tällä hetkellä.
Julkisuudessakin on tarkoitus esiintyä. Vasara ottaa kantaa joukkotiedotusvälineissä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvissä asioissa.
Ryhmä on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Yhdistystä Saarinen ei halua perustaa, jottei rakenne muodostu liian raskaaksi. Ryhmällä on sivu Facebookissa ja tavoitteena on kerätä yhteen vasemmistolaiset henkilöt, jotka tunnustautuvat kuuluvansa nimenmukaiseen ryhmään sekä heidän ystävänsä ja tukijansa.
– Emme kilpaile minkään tahon kanssa eikä yhdistyksiä tarvita enempää. Kanavia, joilla toimia, voi kuitenkin olla monia.
Asennekasvatusta
kouluihin
Tero Saarinen haluaisi nähdä oppikirjoissa muunlaisiakin perhemalleja kuin isä, äidin, kaksi lasta ja koiran.
– Olisi tärkeää, että opetuksessa alettaisiin puhua moninaisista, monenlaisista perheistä. Ettei vain siitä heteronormatiivisesta mallista.
Vasaran ja Tero Saarisen työlista on pitkä:
– Tapasin juuri Ihmisoikeusliiton ihmisiä, joiden kanssa puhuimme intersukupuolisista lapsista.
– Lainsäädännön puolella esimerkiksi perhevapaat. Isyyslomassa isyys-sana aiheuttaa ongelmia, koska se on sukupuoleen sidottu.
– Suurin asia perhelainsäädännön puolella on kysymys adoptiosta. On tietenkin mahtava juttu, jos perheen sisäinen adoptio saadaan viimeinkin toteutettua, mutta asia jää puolitiehen. Miksei sitä hoidettaisi kerralla kuntoon ja sallittaisi ulkopuolinen adoptio myös homopareille, Saarinen pohtii.
Vasaran toiminta on vielä lähtökuopissa, mutta monenlaisia suunnitelmia on vireillä. Kesällä Helsingin Pride-kulkueessa Tero Saarinen toivoo jo näkevänsä Vasaran tunnuksia.
– Vähemmistöt joutuvat monessa elämäntilanteessa kokemaan syrjintää. Niin koulussa, työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Nyt eletään vuotta 2009, eikä näin enää saisi olla.
Mikäli Saarisen ja muiden vasara-ryhmäläisten toiveet toteutuvat, eivät sateenkaarirakastajien oikeudet toteudu ”somewhere, over the rainbow”, vaan täällä, tässä ja nyt.
uutiskirje 