Kulttuuriväen ja Vasemmiston yhteistyö tiivistyy Helsingissä

Uusi taide- ja kulttuuripoliittinen työryhmä aikoo järjestää tapahtumia, laatia kannanottoja ja toimia keskustelufoorumina.

– Ryhmä kokoaa yhteen sekä taiteilijoita, erilaisia kulttuurityöläisiä, tutkijoita että puolueen kuntapäättäjiä siltä osin kuin päätöksenteko liittyy kulttuuriin, kertoo Alina Mänttäri-Buttler, joka vetää ryhmää yhdessä Marko Gylénin kanssa.

Mukaan on ilmoittautunut parikymmentä kulttuurista kiinnostunutta.

– Mukaan on tullut monia tuoreita puolueen jäseniä ja sellaisia, jotka eivät ole jäseniä, mutta kokevat aatteen omakseen. Heille tämä on tapa tulla mukaan vasemmistolaiseen toimintaan, osallistua ja vaikuttaa, Mänttäri-Buttler iloitsee.

Mukana on myös konkareita, kuten kaupunginvaltuutettuna ja kansanedustajanakin toiminut muusikko Reino ”Reiska” Laine.

Yhteiskunnallisuus pinnalla

Vasemmistolainen kulttuuriliikehdintä oli Suomessa vilkasta etenkin 1960–70-luvuilla.

– Sen jälkeen poliittista ja yhteiskunnallista ja taidetta on jollain tavalla varottu, mutta nyt mietitään jälleen, mikä on taiteen yhteiskunnallinen merkitys ja mitä on yhteiskunnallinen taide 2000-luvulla, Mänttäri-Buttler sanoo.

– Nykytaiteessa on eri taiteenalueilla hyvinkin voimakasta yhteiskunnallista tietoisuutta, mutta se on hajallaan ja puolueisiin sitoutumatonta. Usein se on joko globaalia tai hyvin paikallista, eikä ehkä siksi tavoita perinteistä puolueorganisaatiota niin voimakkaasti, pohtii Gylén.

Koska kulttuuriväki karsastaa entisten aikojen kaltaista vahvaa sitoutumista, juuri Helsinkiin perustetun työryhmän kaltaiset foorumit saattavat olla nyt luonteva tapa kanavoida aatteellisuutta, jatkaa Mänttäri-Buttler.

Viime aikoina on virinnyt muutakin kulttuuriväen löyhää organisoitumista, kuten pari vuotta sitten perustettu Vasemmistotaiteilijat ja -kulttuurityöntekijät -toimintaryhmä.

Raja-aidat nurin

Helsingin taide- ja kulttuuripoliittisen työryhmän perustamisen taustalla on Gylénin mukaan muun muassa Guggenheim-keskustelu, lähikirjastoja puolustava liikehdintä sekä monenlaiset paikalliset kulttuuritapahtumat.

– Haluamme aktiivisesti edistää ajatusta, että kulttuuri kuuluu kaikille, Gylén summaa.

Työryhmä pyrkii kaatamaan raja-aitoja korkea- ja populaarikulttuurin sekä marginaalisten, vallitsevien ja etnisten kulttuurien väliltä.

– Mediassa luodut vastakkainasettelut ovat keinotekoisia. Korkea- ja populaarikulttuuri ovat aina lainanneet toisiltaan. Ja kumpaan esimerkiksi kirjastot kuuluvat? Niissähän on molempia, Gylén havainnollistaa.

Väitteet vasemmiston ja erityisesti kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen vihamielisyydestä korkeakulttuuria kohtaan perustuvat Mänttäri-Buttlerin ja Gylénin mukaan vain median pinnalliseen asioiden käsittelyyn.

– Se, jättääkö ministeri menemättä joihinkin avajaisiin, ei kerro linjauksista mitään. Kritiikistä puuttuu pihvi, Gylén kuittaa.

Niille, jotka pitävät kulttuuriin panostamista joutavana ylellisyytenä, Gylén ja Mänttäri-Buttler puolestaan muistuttavat, ettei se ole pois sosiaali- ja terveyspalveluista tai kansainvälisestä kilpailukyvystä, vaan kulttuuri on yhteiskuntaa tukeva ja uudistava voima, tärkeä osa perusinfrastruktuuria.

Vasemmistoliitossa on perustettu äskettäin myös valtakunnallinen työryhmä, joka työstää puolueen taide- ja kulttuuripoliittista ohjelmaa. Siinä on mukana Helsingin työryhmän jäseniä, kuten Mänttäri-Buttler.

– Paitsi että haluamme korostaa kulttuurin tärkeyttä yhteiskunnassa, taide ja kulttuuri voivat myös vaikuttaa vasemmistolaisten, tasa-arvoa lisäävien ajatusten ja innovaatioiden syntyyn. Vuorovaikutus toimii molempiin suuntiin, Mänttäri-Buttler korostaa.

Työryhmä esittäytyy torstaina 16.8. Vasen linja -klubilla Cafe Mascotissa. Klubi aloittaa kello 19.