– On erinomaista, että perustetaan työryhmä pohtimaan lastensuojelun parantamista, vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka irvailee perjantaina julkaisemassaan blogitekstissä.
– Montako työryhmää lastensuojelua on jo pohtinut? Muutama vuosi sitten tuli voimaan uusi lastensuojelulaki, jonka piti parantaa lastensuojelua. Sitäkin edelsi työryhmä. Miten on käynyt? Ei kovin hyvin.
Puhakka on ollut aiemmin Helsingin koillisessa jaostossa päättämässä lasten huostaanotoista.
– Lapset olivat olleet avohoidon piirissä usein aivan liian pitkään, hän toteaa.
– Jos lapsilla ja vanhemmilla menee huonosti, sosiaalityöllä on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa lapsen todellisuuteen. Kotioloihin.
Liian korkea kynnys
Puhakka toteaa, että lastensuojeluun tarvitaan tarpeeksi ihmisiä tekemään työtään. Hän kertoo ottaneensa yhteyttä lastensuojelulain valmistelijoihin, kun laki oli valmisteilla.
– Viestini oli Helsingin kokemusten pohjalta, että lasten huostaanottokynnys on monissa tilanteissa liian korkea. Tätä ongelmaa ei ole juuri puitu julkisuudessa, sillä luvut ovat jo nyt dramaattisen korkeita, hän arvioi.
– Miksi kynnys on korkea? Säästetäänkö rahaa? Kyllä.
Hän toteaa, että laitoshoito on kallista eikä sijaisperheitä ei ole tarjolla. Siksi ongelma ratkaistaan avohoidolla.
– On osattava myös nähdä, kun avohoidon toimet eivät auta, hän pohtii.
Laman seurauksia
Puhakka sanoo, että kunnissa säästetään kaikesta, mikä on johtanut esimerkiksi sosiaalityössä työpaineiden kasvuun.
– Tästä vastaavat valtuustot ja sosiaalitoimen johto, jonka näpeissä on määrärahojen kohdentamisen valmistelu.
Puhakka kysyy myös ennaltaehkäisyn perään.
– Laman jäljiltä lastensuojelun paineet ovat kasvaneet, hän muistuttaa.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä Suomessa on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta lähtien.
– Tämä on nähty esimerkiksi Helsingissä. Kiireellisten huostaanottojen luvut, vaikeutuneet lasten ongelmat ja monet muut merkit kertovat karua kieltään.
lehti 