Ympäristötuki ei ole vähentänyt maatalouden ravinnekuormaa Itämereen. Ravinnemäärää ovat lisänneet peltopinta-alan kasvu, siirtyminen paljon typpeä vaativien kasvien viljelyyn ja merkittävästi aiempaa suuremman typpilannoituksen salliminen kuluvalla tukikaudella.
Ympäristöministeriö ja sekä maa- ja metsätalousministeriö edellyttävät, että Suomi korjaa maatalouden ympäristötukijärjestelmän puutteet.
Ympäristöpolitiikkaa voidaan tehostaa ravinnehaittaan perustuvalla lannoiteverolla, joka on toimivampi ja oikeudenmukaisempi ohjauskeino kuin nykyiset lannoitusrajat. Vero kohdistuisi myös ohjelman ulkopuolelle jääviin tiloihin ja laskisi niiden kuormaa.
Liukoisen fosforin huuhtouman vähentäminen vie kymmeniä vuosia ja edellyttää tiukkoja fosforilannoitusrajoja niillä peltolohkoilla, joiden fosforivarannot ovat korkeat. Karjatalouden lantapolitiikka tulee järjestää uudelleen ja karjatalouden ominaispiirteiden mukaisesti. Samalla tulee selvittää, kuinka yhteiskunta voi edistää peltojen vaihtoa tai ostoja, jotka tiivistävät karjatilojen peltolohkot mahdollisimman lähelle tilan karjasuojia.
Fosforipolitiikan tueksi tarvitaan systemaattiseen viranomaisotantaan perustuva maan viljavuusfosforin mittaus. Lisäksi pellonraivaamiselle tulee asettaa ravinne- ja ilmastohaittaa vastaava vero.
Itämeren rehevöitymisen torjuminen on ministeriöiden mukaan taloudellisesti kannattavaa, ja kansalaiset Itämeren kaikissa valtioissa ovat valmiita maksamaan siitä. Myös Suomella on mahdollisuuksia vähentää kuormitustaan alhaisin kustannuksin.
Tulokset ovat peräisin Itämeren suojelua tutkineista hankkeista, ”Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja ohjauskeinojen arviointi” ja ”Kustannustehokkaat ohjauskeinot Itämeren suojelussa”.
Ravinteiden vähentämismahdollisuudet valtavat
Rehevöitymisen torjunnan kustannuksia arvioitiin yhdyskuntavesien puhdistuksessa ja maataloudessa. Koko Itämeren tasolla puhdistamojen ravinteiden vähennysmahdollisuudet ovat valtavat. Suomessa potentiaalia on typen puhdistuksessa.
Kun suuret puhdistamot puhdistavat typpeä noin 90 prosenttia (nyt Suomessa keskimäärin 56 %) ja maatalous vähentää typpikuormaansa noin 30 prosenttia, kummankin alan kustannusrasitus kasvaa yhtä suureksi. Näillä puhdistusprosenteilla saavutetut päästövähennykset ovat yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaat.
Tutkimuksen johtopäätöksissä suositellaan, että typen puhdistuksen edullisuuden vuoksi Suomi harkitsee EU:n yhdyskuntajätevesidirektiiviä tiukempaa typpipolitiikkaa fosforin tapaan.
Suojelueurot tuplana takaisin
Kansalaisten kokemat hyödyt ylittävät rehevöitymisen torjunnan kustannukset. Itämeren suojelukomission (HELCOM) tavoitteiden toteuttamisesta syntyvät hyödyt ovat noin neljä miljardia euroa vuodessa koko Itämeren alueella. HELCOM:n Itämeren suojelun toimintaohjelman vuotuiset kustannukset ovat 2,8 miljardia euroa.
Kustannuksia voidaan alentaa kohdentamalla ravinnekuormitusta vähentävät toimet kustannustehokkaasti eri talouden sektoreitten ja Itämerta kuormittavien maiden välillä. Näin suojelutoimiin suunnatut eurot saadaan takaisin vähintään kaksinkertaisina kansalaisten parantuneesta vedenlaadusta kokemien hyötyjen kautta.
Itämeren suojelun hyödyt ja kustannukset jakautuvat epätasaisesti valtioiden kesken. Itämeren suojelu vaatii kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä. Kustannustehokkaat toimet yhdistettynä kansainvälisiin rahoitusjärjestelyihin ja taakanjakomekanismeihin tehostavat kansainvälistä yhteistyötä, jonka tavoitteet kaikki rantavaltiot kokevat kannustaviksi ja kannattaviksi.
uutiskirje 
