Maanantaina alkaneen Dohan ilmastokokouksen alla raportoitu, maailman mitassa havaittu hiilidioksidipitoisuuksien kasvu näkyy myös Ilmatieteen laitoksen Pallaksella tekemissä mittauksissa. Niissä nousua on 2,0 ppm (parts per million) vuodessa.
”Kasvu jatkui myös viime vuonna. Mittauksissa erottuu myös selkeästi vuodenaikaisvaihtelu, sillä kasvukaudella metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna, mutta syksyllä ja talvella vuorostaan maaperä hiilen lähteenä”, kertoo yksikön päällikkö Ari Laaksonen Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.
Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Ylläs-Pallas-tunturin kansallispuistossa. Vastaavia mittauksia tehdään myös Siperian Tiksiin perustetulla asemalla.
Osa globaalia verkostoa
Mittausasemat ovat osa Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n Global Atmosphere Watch -verkostoa (GAW), joka kattaa yli 50 maata ja tuottaa tarkkoja mittaustuloksia. Ne luovat pohjan sille, miten ymmärretään kasvihuonekaasujen pitoisuuksia sekä niiden lukuisia lähteitä, nieluja ja ilmakehässä tapahtuvia kemiallisia muutoksia.
Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW-ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien.
Hiilidioksidi on tärkein pitkäikäisistä kasvihuonekaasuista. Ihmisen ilmakehään tuottama hiilidioksidi on pääasiassa peräisin fossiilisista polttoaineista ja maankäytön muutoksista, kuten trooppisten metsien hävittämisestä.
Muita pitkäikäisiä kasvihuonekaasuja ovat metaani ja dityppioksidi. Kasvihuonekaasujen lisääntyvät pitoisuudet ilmakehässä kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
Pitoisuudet ovat se osa kasvihuonekaasuista, joka jää ilmakehään biosfäärin ja valtamerten sidottua osan päästöistä. GAW-asemat raportoivat kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä, eivät niiden päästöistä.
uutiskirje 
