”Olin kauhuissani. Ryömin komeroon, kun tuuli repi katon huoneestani. Naapuri kiskoi minut ulos muiden joukkoon”, iäkäs kuubalaisnainen muistelee lokakuun lopulla Karibialla riehunutta hurrikaani Sandya.
Isabel de la Cruz, 70, asuu Guantánamon maakunnassa, joka joutui myrskyn kohteeksi Santiago de Cuban ja Hologuínin ohella. Henkensä menetti 11 kuubalaista, ja alustava arvio aineellisista tuhoista oli noin 68 miljoonaa euroa.
Voimistuvista sääilmiöistä seuraa myös mielenterveydellisiä ongelmia. Hätä näkyy ihmisten silmistä, kun he kertovat menettäneensä kaiken: kodin kalusteineen ja tarvikkeineen, jopa muistoesineet.
Masennus, ahdistus, epätoivo, ärtymys ja aggressiivisuus ovat luonnonkatastrofien uhrien tyypillisiä oireita kaikkialla maailmassa.
Masennusta ja aggressioita
”Ihmiset ovat masentuneita ja sekavassa tilassa”, katolisen kirkon pappi Eugenio Castellanos sanoo. Hän arvioi hirmumyrskyn tuhonneen 90 prosenttia taloista kotikylässään El Cobressa.
”Kaikista perustarvikkeista oli pulaa, ja asukkaat joutuivat käsirysyyn, kun kerosiinin jakelu lopulta alkoi sähköjen oltua poikki päiväkausia. Epätoivo synnyttää aggressioita”, Juan González Pérez kertoo.
Mar Verden rannikkokylässä kodittomia on majoitettu loitolla rantaviivasta sijaitseviin kesämökkeihin, jotka säästyivät tuholta. Lääkäri Elizabeth Martínez kertoo ihmisten psyyken olleen kovilla. ”Mutta kukaan ei kuollut eikä sairastunut”, hän iloitsee.
Katastrofin jälkeen on keskitytty torjumaan tautiepidemioita. ”Opastamme asukkaita välttämään tarttuvia tauteja ja puhdistamaan juomavetensä”, Martínez kertoo.
Reagointi normaalia
Asiantuntijoiden mukaan luonnonkatastrofien uhreista kolmannes tai jopa puolet kärsii jonkinasteisista psyykkisistä ongelmista, mutta valtaosalla se on normaali reaktio äärimmäisiin tapahtumiin.
Ilmastonmuutoksen arvioidaan voimistavan hirmumyrskyjä ja muita sääilmiöitä. Kun Kuubaan iski vuonna 2008 kolme hurrikaania, hallitus määräsi terveysviranomaiset kiinnittämään enemmän huomiota tuhojen psykologisiin vaikutuksiin.
Tohtori Alexis Lorenzo Ruizin mukaan asia sisältyy nyt terveydenhuollon koulutukseen ja pääpaino on lasten, nuorten ja vanhusten huomioimisessa.
”Luonnonkatastrofissa paine ja ahdistus kohdistuu suoraan tai epäsuorasti koko väestöön, mutta vaikutukset tuntuvat vakavimmin vähävaraisten elämässä”, asiaa tutkineet Katia Villamil ja Orlando Fleitas kirjoittavat.
Heidän mukaansa reaktiot liikkuvat ”normaaleista” eli hallittavasta ahdistuksesta ja lievästä masennuksesta aina täydelliseen turtumukseen, joka voi juontua aiemmista psyykkisistä ongelmista tai trauman jälkeisestä stressistä.
uutiskirje 
