Vaikka vasemmistoliitto valtakunnallisesti junnasi paikallaan ja jopa putosi kunnallisvaaleissa, Kotkassa puolue nosti kunnanvaltuutettujen määrää kahdella, kahdeksasta kymmeneen, ja ylitti 20 prosentin kannatuksen.
Puolet vasemmistoliiton valtuutetuista on uusia. Iso osa menestyksestä on entisen kansanedustajan, pitkäaikaisen kaupunginvaltuutetun ja lääkärin Pentti Tiusasen ansiota. Hän oli valtakunnallisestikin verraten huippuääniharava 2 579 äänellään vajaan 55 000 asukkaan kaupungissa ja veti mukanaan valtuustoon viisi vasemmistoliittolaista. Selvä kakkonenkin, perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola, jäi reilusti 1 057 äänellään.
Muttei Tiusanen yksin nostanut Kotkan vasemmistoliittoa.
Potkua kansanliikkeistä
Eduskuntavaalien jälkeen mieli oli maassa Kymen vasemmistoliitossa, kun ainoa kansanedustaja eli Tiusanen putosi eduskunnasta, vaikka sai hyvin henkilökohtaisia ääniä. Se oli pysähtymisen paikka.
– Perussuomalaiset olivat huimassa nousussa ja totta puhuen emme keskittyneet riittävästi rakennemuutoksen aiheuttaman työttömyyden ratkaisemiseen, Joona Mielonen, 26, arvioi.
Eduskuntavaalien jälkeen Kotkan vasemmistolaiset aktivoituivat ja Vasemmistonuoret aloitti toiminnan ryminällä. Nuoria ehdokkaitakin oli juuri vasemmistolla eniten Kotkassa, seitsemän.
Mielonen arvioi, että vaalityö onnistui hienosti, mutta se ei yksin riitä.
– Kyllä menestyksellä on vankka tausta kansanliikkeissä, uusi kaupunginvaltuutettu sanoo. Hän on aktiivinen koulujen lakkautusta vastustavassa liikkeessä.
– Aktivoiduttiin puolustamaan terveyskeskuksia ja pieniä kouluja. Nämä kysymykset kiinnostivat ihmisiä, sanoo toinen uusi, Tarja Bohm, 53, joka organisoi Kotkan Itärannan puolesta toiminutta kansanliikettä. Se taisteli arvokkaan harjualueen ja suuriksi tonteiksi kaavailtujen rantojen puolesta ja voitti. Rannat jäävät kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.
Kansanliiketausta on Tiusasellakin. Parikymmentä vuotta sitten hän oli aktiivinen Kymenlaakson ympäristöliikkeissä. Nyt hän oli veturina kansanliikkeessä, joka keräsi 14 600 nimeä adressiin terveyskeskusten säilyttämisen puolesta.
– Politiikan toimintatapa on muuttunut kansanliikkeiden suuntaan ja muuttuu jatkossa yhä enemmän. Mutta poliitikot eivät ole mukana muutoksessa. He ovat jääneet jälkeen, Bohm toteaa.
– Perinteinen politiikka käsitetään henkilökohtaisen edun tavoitteluksi ja liitetään korruptioon. Uskon, että nuoret muuttavat tilanteen.
Suhmurointia
Bohm ja Mielonen arvioivat, että vasemmistoliiton menestystä rakensi myös se, että kotkalaiset ovat kyllästyneet valtapuolueiden SDP:n ja kokoomuksen tapaan hoitaa kaupunkia. Nyt tapahtui historiallinen vaihdos ja kokoomus nousi nipin napin ykköseksi, vaikka sekin menetti yhden valtuutetun paikan.
Vanha tehdas- ja satamakaupunki kärsii 16 prosentin työttömyydestä. Kaupungin budjetti on noin 30 miljoonaa euroa miinuksella.
– Väki vähenee ja vanhenee. Meillä on jatkuvasti ristiriita siitä, mihin vähät varat kohdistetaan, lapsille ja nuorille vai vanhuksille, Bohm toteaa.
– Nuoret tuntevat näköalattomuutta. Kiinnostavimmat opiskelupaikat ovat muualla ja nuoriso lähtee pois.
Kokoomuksen nousu suurimmaksi ei yllättänyt Bohmia ja Mielosta. Äänestäjien pettymystä demareihin kuvaa kolmen paikan menetys.
– Kun SDP ja kokoomus tekevät yhteistyötä, se on aina SDP, joka häviää, koska demareille kokoomuspolitiikka on suurempi synti kuin kokoomuslaisille demaripolitiikka, Mielonen sanoo.
Kotkassa on suhmuroitu vuosia. Uudet valtuutetut luettelevat: kaupunginjohtajan kuittisotkut, vanhojen, kaupungin itse omistamien satamahallien käyttöoikeuden ostaminen, yli satavuotiaan koulun remontti, jonka seurauksena vedet tulevat sisään, keskelle kaupunkia kaavaillut tuulivoimalat, terveyskeskusten lakkautusaikeet, virkamiesten reilut palkankorotukset samaan aikaan, kun piti säästää palveluista.
– Kotkassa on tunkkainen ilma, Bohm tiivistää.
– Saarella tuulee aina, mutta täällä saisi tuulla lujempaa. Ihmiset eivät luota siihen että poliitikot pystyisivät hoitamaan asioita. Siksi syntyy kansanliikkeitä.
Virkamiesvaltaa
He toteavat, että Kotkassa valta on virkamiehillä jopa räikeämmin kuin muualla.
– Politiikan pitää tehdä comeback ja syrjäyttää talouden vaihtoehdottomuuden ylivalta, Mielonen sanoo.
– Muttei perinteisen puoluepolitiikan, Bohm jatkaa.
Sillä hän viittaa valtapuolueisiin, joissa toimitaan niin kuin oman puolueen virkamiehet sanovat.
– Virkamiehet sanelevat, mistä säästetään, ja sitten sanotaan poliitikoille, että näin on pakko tehdä, Bohm sanoo.
– Yhtä helposti tehtiin hyvinä vuosina älyttömiä investointipäätöksiä. Neljä miljoonaa ei ollut mitään, kun omat varastot ostettiin. Siitä lähtien ne ovat seisseet tyhjillään.
Niinpä politiikkaan on kyllästytty.
– Ihmiset ajattelevat, ettei siitä seuraa mitään hyvää, ja se näkyi äänestysprosentissakin, joka oli juuri ja juuri 50, Bohm sanoo.
Siksi olikin yllätys, että vasemmistoliitto sai kaksi lisäpaikkaa.
– Arvelin, että alhainen äänestysprosentti kostautuu meille. Mutta ennakkoäänet lupasivat meille jopa neljää lisäpaikkaa, Mielonen muistelee.
Kaksi lisäpaikkaa tuli, mutta kutkuttavaksi tuloksen tekee se, että jos vasemmistoliitto olisi saanut 130 ääntä enemmän, demarit ja vasemmisto olisivat nyt yhtä suuret 11 hengen ryhmät.
Taas se puhuu
Tiusasen äänimäärä ärsyttää muita puolueita. Uudet valtuutetut sanovat, että välillä tuntuu kuin muille olisi tärkeämpää mollata Tiusasta kuin hoitaa kaupunkilaisten asioita.
– Muut puolueet tekivät teknisen vaaliliiton lautakunta- ja muiden paikkojen jakamiseen. Näin ne pyrkivät syrjäyttämään Pentin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan paikalta. Pentti sai liikaa ääniä, Bohm arvioi.
Nyt ilkeännäköinen tekninen vaaliliitto on hajoamassa. Vihreät lähti jo siitä.
Vasemmistovihreästäkin yhteistyöstä oli puhetta, mutta se ei kelvannut SDP:lle, vaikka se olisi sitä kautta saanut enemmän valtaa.
– No, tuskin yhteistyöstä ylipäätään olisi tullut mitään, koska vasemmistoliitto ei mielestäni voi olla mukana demareiden kanssa karsimassa kouluverkkoa ja lopettamassa terveyskeskuksia, Mielonen tuumaa.
Kansalaisliikkeessä toimiessaan Bohm on huomannut, että erityisesti demareiden on vaikea jopa kuunnella, mitä Tiusasen porukoista ehdotetaan.
– Tiusanen on ylivoimainen monessa asiassa tietämykseltään, osaamiseltaan ja kokemukseltaan eikä aina välitä olla diplomaattinen. Valtuustosalissakin huokailevat, että taas se puhuu.
Mielonen toivoo, että uusi valtuusto pysyttelee asiassa.
– Toivon, että turha valtapeli lopetetaan ja keskitytään asioihin. Kotkan tilanne on sen verran synkkä, että se vaatii vakavaa paneutumista.
Kotkan tulos ei yksin riitä
Nousu Kotkassa ei kuitenkaan tarkoita vasemmiston menestystä koko Kymessä. Siellä jäätiin heikosta valtakunnallisesta tuloksestakin (8,0 prosenttia) reilusti, kun kannatus oli 5,5 prosenttiyksikköä, jossa laskua oli 0,3. Haminassa koettiin varsinainen romahdus, kun viidestä valtuustopaikasta saatiin säilytettyä vain yksi.
– Tilanne ei näytä hyvältä eduskuntavaaleja ajatellen. Se ei riitä, että Kotkassa pärjätään, vaikka se on alueen keskus, Mielonen pohtii.
Tarvitaan lisää aktiivisuutta ja avoimuutta.
– Tiedotukseen pitää panostaa. Vaalikampanja näytti, että ihmisillä on halu toimia, mutta he jäävät helposti kotiin, jos ei ole aktiviteetteja ja informaatiota, Bohm kaavailee.
Mielonen korostaa, että puolueesta pitää ottaa uuteen tulijaan pikaisesti yhteyttä.
– Kun ihminen päättää, että mie lähden mukaan poliittisen toimintaan, siinä pitää olla heti tukemassa.
Pentti Tiusanen analysoi Kotkan kuntavaalimenestystä KU:n verkkolehdessä sunnuntaina.
uutiskirje 
