Yhteiskunnallinen muutos oli keskustelun keskiössä, kun Kuuban tuore suurlähettiläs Enrique Orta Gonzaléz kävi tutustumiskäynnillä Vasemmistoliiton Uudenmaan piiritoimikunnan kokouksessa. Suurlähettiläs Gonzaléz arvioi, että Kuuba ja kuubalainen yhteiskunta uudistuvat, mutta uudistuminen tapahtuu vallankumouksen periaatteita kunnioittaen.
Pirkka Ruishalme Järvenpäästä oli kiinnostunut siitä, onko Kuuba ottanut uudistuksissaan mallia muista maista ja niiden järjestelmistä, esimerkiksi Kiinasta. Suurlähettiläs Gonzalezin mukaan kuubalaiset tuntevat hyvin muiden maiden tilanteen, mutta suoraa mallia on vaikea ottaa.
– Kuuballa on oma kulttuurinsa, omat luonnonvaransa ja oma historiansa, joiden pohjalta se rakentaa tulevaisuuttaan.
Daniel Nyman Raaseporista pohti, mihin Kuuban yksityistämispolitiikka on ulottunut. Suurlähettiläs Gonzalezin mukaan vain kansalaiset voivat omistaa Kuubassa.
– Vaikka uudistamme talouttamme, emme kuitenkaan siirrä tuotantovälineitä tai maatamme yksityisomistukseen. Toteutamme yhteiskunnallista muutosta asteittain emmekä sellaisella rysäyksellä, kuin esimerkiksi Neuvostoliiton hajoamisessa tapahtui.
Kuuba tekee aktiivista yhteistyötä muiden Latinalaisen Amerikan maiden kanssa, vastasi suurlähettiläs Antero Eerolan (Vantaa) kysymykseen Kuuban suhteista lähialueen vasemmistolaisiin hallintoihin.
– Kuubasta tuli CELACin puheenjohtajamaa järjestön huippukokouksessa Santiago de Chilessä tammikuussa (CELAC on 2011 perustettu Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden yhteisö). Pidämme alueen taloudellisen yhteistyön vahvistumista erittäin tärkeänä.
Espoolainen Tuija Kinnunen pohti sitä, millainen Kuuban lähidemokratiamalli on ja olisiko Suomessa siitä jotain opittavaa.
– Puhumme paljon lähidemokratiasta, mutta kukaan ei tunnu tarkalleen tietävän, mitä sen sisältö on ja millä tavalla sitä pitäisi edistää.
Piiritoimikunta päättikin kokouksessaan tehdä Vasemmistoliiton kesäkuussa kokoontuvalle puoluekokoukselle ehdotuksen, että puolue laatisi oman mallinsa lähidemokratiasta.
lehti 