Tuoreen WWF-raportin mukaan kaikki Itämeren maat ovat jäljessä HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelman toteuttamisessa.
Suomi sai kuitenkin arvioinnissa huonoista suojelijoista parhaat pisteet, mutta silläkin on paljon parannettavaa. Toimintaohjelma käynnistettiin 2007 ja maiden tulisi olla sen toimeenpanossa jo pitkällä.
Itämeren suojelun toimintaohjelmaa pidetään tärkeimpänä Itämeren suojelusopimuksena. Sen kautta on saavutettava Itämerelle hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä.
Kööpenhaminassa 3. lokakuuta pidettävässä kokouksessa maiden on määrä arvioida toimintaohjelman etenemistä ja vaikuttavuutta.
WWF Suomen meriohjelman päällikön Sampsa Vilhusen mukaan Itämeren mailla on ollut valitettava taipumus olla kertomatta koko totuutta toimeenpanon tilasta.
– Näyttää siltä, että kokouksen ohjelmassa ei nytkään ole läpinäkyvää analyysia tästä asiasta.
Venäjä hännän huippuna
Jotta sopimusmaat eivät pystyisi peittämään toimeenpanon ongelmia, WWF:n Itämeri-ohjelma on teettänyt raportin suojelutoimien puutteista. Siinä arvioidaan 56 Itämeren hyväksi sovittua toimenpidettä. Jokainen maa on pisteytetty sen mukaan, mitä toimenpiteitä se on raportoinut HELCOMille toteuttaneensa.
Suomi on suoriutunut yhdeksästä Itämeren rantavaltiosta parhaiten, mutta sekin on jäljessä 14 luvatun toimenpiteen toteuttamisessa ja sai vertailussa 25 miinuspistettä. Parhaat pisteet Suomi sai rehevöitymisen ja haitallisten aineiden vastaisista toimenpiteistä. Parannettavaa Suomella on kaikilla osa-alueilla, jotka ovat rehevöitymisen torjunta, haitalliset aineet, meriliikenteen turvallisuus ja luonnon monimuotoisuus.
WWF:n arvioinnissa kolmen kärjessä ovat Suomi (-25 pistettä), Saksa (-33) ja Viro (-37). Heikoimmin vertailussa puolestaan menestyivät Puola (-44), Liettua (-50) ja Venäjä (-51).
Tietoisesti suojelua vastaan
Vilhusen mukaan yhden maan erityinen epäonnistuminen tarkoittaa samalla kaikkien maiden epäonnistumista, koska juuri HELCOMin piirissä Itämeren maiden olisi kyettävä sopimaan suojelun yhteisestä toteuttamisesta.
– Huolestuttavaa on, että jotkut maat näyttävät tietoisesti toimivan jopa Itämeren suojelua vastaan.
Yksi esimerkki tästä on Vilhusen mukaan Venäjän tuore ehdotus kansainvälisessä merenkulkuorganisaatiossa IMO:ssa lykätä meriliikenteen typen oksidien päästöjen erityisalueiden (NECA) voimaanastumista useilla vuosilla.
– On myös järisyttävää, että vuosia Itämeren suojelusopimuksen solmimisen jälkeen paljastuu niinkin merkittäviä päästölähteitä, kuin Venäjän tai Puolan kipsikasat, joihin ei Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ole tähän mennessä puututtu.
uutiskirje 
