Vincent salakuljetettiin Kiinasta Yhdysvaltoihin 2001. Hän raatoi vuosia kiinalaisen ravintolan keittiössä 60-70 tunnin työviikkoja runsaan 200 euron kuukausipalkalla.
Työnantajat sanovat paperittomille, että näiden on syytä olla kiitollisia surkeasta palkasta huolimatta. Puoli-ilmaiseksi töihin suostuvia riittää, joten kaikkien on nieltävä kurjat ehdot, Vincent kertoo.
– Jos myöhästyt, saat potkut. Jos sairastut, saat potkut. Jos valitat jostain, voit saada potkut, hän kuvailee.
– Säännöllistä palkkaa ei useinkaan makseta. Työnantaja voi takavarikoida työntekijöiden passit ja uhkailla soitolla maahanmuuttoviranomaisille, eteläaasialaisten maahanmuuttajien Drum-järjestöä johtava Monami Maulik toteaa.
Uusi laki ei tyydytä
Yhdysvalloissa on yli 11 miljoonaa paperitonta työläistä, joista pari miljoonaa asuu New Yorkissa. He ovat taksinkuljettajia ja kotiapulaisia tai työskentelevät ravintolassa, kaupassa tai rakennuksella. Palkkaa heille maksetaan paljon vähemmän kuin minimi, joka on New Yorkissa 7,25 dollaria (5,44 euroa) tunnilta.
Paperittomien elämä voi muuttua, jos Yhdysvaltain senaatin kesäkuun lopussa hyväksymä siirtolaislaki menee läpi myös edustajainhuoneessa. Laki tarjoaa paperittomille 13-vuotisen tien kansalaisuuteen, mutta se myös tiukentaa rajavalvontaa ja antaa yrittäjille mahdollisuuden tarkastaa työntekijänsä sosiaaliturvatunnus.
Lain läpimenon jälkeen jokainen paperiton on klikkauksen päässä karkotuksesta, Maulik arvio.
Poliisi peikkona
Viranomaiset voisivat ehkä auttaa, mutta yleensä työläiset jättävät karkotuksen pelossa valitukset tekemättä. Maulikin mielestä pelko ei ole aiheeton. – Vaikka työnantajaa pitäisi rangaista, rangaistuksen saa aina työläinen.
Lainsäädäntöä valvoo paikallinen poliisi, jota maahanmuuttajajärjestöt syyttävät syrjinnästä.
– Paperittoman suurin uhka on poliisi, joka voi pysäyttää ihmisen, kysyä papereita ja käännyttääkin hänet, Maulik toteaa.
Vincent haastoi 35 työtoverinsa kanssa työnantajansa lopulta oikeuteen kiinalaisten työläisten CSWA-liiton avulla. Työnantaja tuomittiin, mutta hän lopetti ravintolansa saman tien ja avasi pian uuden, toisessa paikassa ja toisella nimellä.
– Raadamme kuin orjat ilman tulevaisuudennäkymiä. Siksi patistin työtoverini liittymään liittoon ja vaadimme yhdessä parempia ehtoja kaikille, Vincent selittää. Ennen järjestäytymistään hän ei ollut kuullutkaan minimipalkasta tai ylitöistä.
Auton alle ja potkut päälle
– Järjestäytyminen suojelee paperittomia, eikä tuota hankaluuksia, bangladeshilainen Kazi Fouzia, entinen paperiton myyjä ja nykyinen yhteisötyöntekijä kannustaa maahanmuuttajia.
Fouzia itse myi aiemmin sareja Queensissa. Hän jäi auton alle ylittäessään katua työnantajan lähettämänä. Myymälän omistaja ei soittanut ambulanssia paperittomalle Fouzialle, joka viimein sairaalaan päästyään sai vain särkylääkettä luunmurtumiinsa. Seuraavana päivänä työnantaja irtisanoi hänet.
– Tämä ei ole vain minun tarinani. Se kertoo kaikista paperittomista, Fouzia painottaa.
lehti 