– Tästä keskustelusta on syntyvä globaalin, solidaarisuuden ja huolenpidon tulevaisuuden askelmerkit. Jostain hetkestä on aloitettava muutokset, julisti Arja Alho.
Tähän monisatapäinen väki vastasi taputtamalla.
Vapaus valita toisin -foorumi keräsi vasemmiston ja kansalaisjärjestöt yhteen miettimään vaihtoehtoja nykyiselle menolle. Jo alkupuheenvuorojen aikana kävi ilmi, että muutos on kovan työn takana. Se vaatii jo maailmankuvan muutosta.
– 1990-luvun laman seurauksena ei muuttunut pelkästään tulonjako, vaan koko kollektiivinen maailmankuva. Yhteiskunnan arvoa on mitattu sillä, kuinka se suhtautuu kaikkein huono-osaisimpiin. Ei enää, tilaisuuden toinen puhuja, teatteriohjaaja Esa Leskinen, sanoi.
– Nykyään vallitsee hiljainen konsensus siitä, että yhteiskuntamme on muuttunut rahayhteiskunnaksi. Tässä yhteiskunnassa kaikki kilpailevat toisiaan vastaan, heikkoutta ei hyväksytä, ja kaikki elävät putoamisen pelossa, Leskinen jatkoi.
Professori Teivo Teivainen kiteytti omassa puheenvuorossaan demokratian jäykkyyden.
– Politiikka on lukittu niin, että vie jopa kahdeksan vuotta ennen kuin muutos voidaan politiikassa saada aikaan.
Näistä lähtökohdista aloitettiin. Madonluvut oli luettu. Nyt oli aika katsoa mitä ihmiset saisivat aikaan. Aikaa oli muutama tunti keksiä konkreettisia keinoja oikeistohegemonian murtamiseksi.
Verotus remonttiin
Foorumien aiheet vaihtelivat globaalisaatiosta ja ilmastokysymyksistä demokratian kriisiin. Jokaisessa foorumissa oli ensin alustukset muutamalta asiaan vihkiytyneeltä ihmiseltä, minkä jälkeen käytiin vapaata keskustelua ja kirjattiin ylös konkreettisia toimia yhteiskunnan kehittämiseksi.
Tutkimusprofessori Olli Kangas piti alustuksen foorumissa, jonka aihe oli hyvinvointiyhteiskunnan tuho ja nousu. Kangas kävi puheessaan läpi taantuman vaikutuksia.
– Väitetään, että 1990-luvun lamasta on opittu. Valtionvarainministeriöstä vakuutetaan, että leikkauslistoja ei ole olemassa. Ehkä näin onkin, mutta kunnissa tehdään rajuja leikkauksia. Kunnallinen sosiaalisektori kantaa laman suurimmat paineet edelleen.
Hyvinvointivaltiota puretaan kovaa vauhtia.
– Malli, jolle pohjoismainen hyvinvointivaltio rakentui, oli hieno. Sopimus tehtiin niin, että huolehdimme toinen toisistamme.
Nyt se malli pitäisi pystyä kokoamaan uudelleen. Alustusten jälkeen seurasi keskustelu, jossa esitettiin muun muassa perusturvan määrän lisäystä yhtenä lääkkeenä. Korotuksen määrä liikkui 120 euron ja 250 euron välillä.
Tärkeimmäksi seikaksi mainittiin kuitenkin verotuksen remontti. Hyvinvointivaltio ei säily nykyisellä verotuksella, vaan verotuloja on saatava huomattavasti enemmän. Tämä keskustelu pyörähti konkreettisiin toimiin siten, että vasemmistovaikuttaja Kati Peltola lupautui mukaan työryhmään, joka pohtii uudenlaista verotusta.
Mistä ihan tarkalleen on kyse?
– Kampanja reilusta tuloverosta, joka tarkoittaa sitä, että pienituloiset eivät maksaisi tuloveroa lainkaan. Suurten pääomatulojen saajat maksaisivat tässä mallissa eniten.
Lähidemokratiaa
– Vastakkainasettelun aika on nyt, julisti Jussi Saramo, joka hoiti puheenjohtajan virkaa foorumissa neljä.
Nykyinen konsensus ei pönkitä muiden kuin kokoomuksen asemaa. Ydin-lehden päätoimittaja Emilia Palonen varoitti myös konsensukseen pyrkimisestä.
– Konsensus on vaihtoehtojen piilottamista. Meidän on pystyttävä luomaan eroja.
Ay-liikkeen roolia ja vasemmiston imagonhallintaa käsitellyt foorumi sai aikaan 20 ideaa, joista viisi jalostui sellaisiksi kampanjoiksi, joita voisi lähteä vaikka heti ajamaan eteenpäin.
Yksi hyvin konkreettinen kampanjateema oli lähidemokratian lisääminen.
– Tarvitaan budjettivaltaisia kaupunginosavaltuustoja, jotka päättäisivät lähipalveluista. Näin demokratia olisi niin lähellä, että ihmiset tuntisivat ne, jotka asioista päättävät, Saramo esitteli.
Ylipäätään tämä työryhmä halusi tuoda päätöksenteon niin läpinäkyväksi kuin mahdollista.
– Päätöksistä yhteinen sivusto intenetiin, jossa tiedot olisivat helposti saatavilla. Eduskunta ja suurin osa kunnista kertoo nettisivuillaan mitä päätöksiä on tehty, mutta niitä on usein tosi vaikea hakea sieltä, ja vaikea ymmärtää, mitä oikeasti on päätetty.
Käsiteltäviä asioita oli kymmeniä ja kaikkea on mahdotonta saada agendalle. Ainakin maahanmuuttajien asema jäi tapahtumassa vähälle huomiolle. Foorumi nelosen työryhmä yritti paikata tätä vajetta.
– Suomessa asuminen riittää. Loppu ihmisten jaottelulle, ja kaikille ihmisille samat oikeudet taustoista riippumatta, Saramo sanoi.
Kritiikkiä
Maahanmuuttokysymyksen lisäksi jotain hyvin oleellista Kulttuuritalolta myös puuttui. Paikalla ei juurikaan ollut niitä, jotka kyllä mainittiin puheissa ja joiden puolesta uudenlaista toimintaa vaadittiin. Kaikkein köyhimmät ovat pahasti vieraantuneet politiikasta.
Tämän takia esiin tullut Jakomäki-projekti kuulostaa välttämättömältä. Tässä ideana on saavuttaa ne ihmiset, jotka jättävät vaaleissa äänestämättä. Jakomäessä tämä korostuu, koska siellä jätti äänestämättä viime vaaleissa yli 70 prosenttia äänioikeutetuista.
Uudenlaista yhteyttä ihmisten arkeen halusi moni.
Oikeutta siivoojille -järjestön puheenjohtaja Kirsti Kangas turhautui yrittäessään saada omaa mielipidettään kuuluville. Akateeminen puhe ei toiminnan ihmiseen uponnut.
– Jossain vaiheessa tuli mieleen, että koska nämä löpinät loppuu ja ruvetaan konkreettiseen työhön. Kyllähän noilta filosofeilta voi tuolla lainailla, mutta filosofit vain selittävät maailmaa, kun taas me rakennamme sitä.
Kangas on osaltaan tehnyt juuri Jakomäki-projektin kaltaista työtä.
– Itse menen siivoojien luo kertomaan, että he tekevät oikeasti kunnon työtä, vaikka niille jankutetaan kuinka, että eivät tee tuottavaa työtä. Siivoushan on elinehto kaikkien muiden alojen tuottavuudelle.
Jussi Saramo puolestaan suomi foorumi ykkösen hampaattomuutta.
– Itse olisin toivonut, että sieltä olisi tullut jotain vielä konkreettisempaa. Esimerkiksi, että kaikille yhteinen maksuton terveydenhuolto nyt. Mutta tästähän nämä ideat vielä jalostuvat.
Pallo eteenpäin
Vapaus valita toisin -tapahtuma on vaatinut kuukausien työn, eikä vielä perjantainakaan kaikki ollut selvää. Tapahtumaa on järjestetty luovan kaaoksen keskellä.
– Päällimmäinen fiilis on suunnaton helpotus, että tähän pisteeseen on päästy, huokaisee yksi tapahtuman pääjärjestäjä Mikko Sauli.
Tapahtuman onnistumisesta ei voida vielä olla varmoja. Tulevaisuus näyttää mitä kaikille ideoille tapahtuu.
– Jos tämä onnistuu oikein, niin joku prosessi alkaa. Itse olen sitoutunut tekemään työtä globalisaatio-työryhmän ajamien asioiden puolesta.
– Maailma ei rajoitu mihinkään ja paljon asioita jäi käsittelemättä.
Ne menevät sitten seuraavaan foorumiin?
– Olihan siinä sellaisia ituja, että tällaista halutaan lisää.
Tapahtuma todella poiki jatkoa. Opiskelija Anna-Maria Airaksinen keräsi tilaisuuden päätyttyä kiinnostuneiden yhteystietoja nuorten vastaavaa foorumia varten.
– Meillä alkoi nuorisofoorumi-idea, joka laitetaan liikkeelle. Kohderyhmänä olisivat nuoret, ja teemana nuoria kiinnostavat asiat. Yksi konkreettinen keino on järjestöjen vetämä demokratiakoulutus, jossa kerrotaan nuorille kuinka he voivat osallistua, kertoi Airaksinen.
Pallo on heitetty eteenpäin.
uutiskirje 