Suomen nykyinen lainsäädäntö on vaikeaselkoinen eikä se suojaa ihmiskaupan ja parituksen kohteita riittävästi. Tätä mieltä ovat Helsingin yliopiston professori Johanna Niemi ja oikeustieteen maisteri Jussi Aaltonen, jotka ovat arvioineet vuodesta 2006 voimassa olleen seksin ostokieltoa koskevan rikoslain säännöksen toimivuutta.
Keskiviikkona julkistettu selvitys tehtiin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin toimeksiannosta. Kattava arviointi seksin ostoa koskevan lainsäädännön vaikutuksista ja lakia koskevien jatkotoimien linjaus on kirjattu hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan.
Hallitukseen lähiaikoina
– Selvitys vahvistaa sen tiedon, että nykyisin rikosoikeudellisen vastuun ulkopuolelle jää tapauksia, jotka tosiasiassa liittyvät paritukseen tai ihmiskauppaan. Lisäksi selvitys kertoo taas kerran sen, miten paljon hyväksikäyttöä prostituutiossa esiintyy, ministeri Henriksson totesi selvityksen julkistamistilaisuudessa.
Henrikssonin mielestä on perusteltua ottaa käyttöön Ruotsin mallin mukainen seksin ostamisen kokonaan kieltävä lainsäädäntö. Hän vie asian keskusteltavaksi hallituksen sisällä lähiaikoina. Henriksson toivoo myös, että asiasta käytäisiin laaja yhteiskunnallinen keskustelu.
Henrikssonin mukaan ihmiskauppaan ja prostituutioon liittyviä ongelmia ei ratkaista pelkästään uusilla kriminalisoinneilla.
– Ilmitulleen paritusrikollisuuden määrä on voimakkaasti sidoksissa poliisin näiden rikosten tutkintaan suuntaamiin voimavaroihin. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että riittäviä resursseja kohdistetaan myös kotouttamiseen sekä ihmiskaupan ja parituksen uhrien tarvitsemiin muihin tukitoimiin.
”Nykyinen kieltosäännös ei toimi”
Voimassa oleva säännös seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä kieltää seksin oston ihmiskaupan tai parituksen kohteelta. Järjestyslaki puolestaan kieltää seksuaalipalvelujen ostamisen ja maksullisen tarjoamisen yleisellä paikalla. Seksin ostaminen alaikäiseltä on kielletty rikoslaissa seksuaalipalvelujen ostamista nuorelta koskevalla säännöksellä.
Tutkijoiden mukaan nykylainsäädännön soveltamisessa on ongelmia. Seksikaupan kohteen hyväksikäyttöä koskevia esitutkintoja on käynnistetty suhteellisen vähän, vaikka paritustapauksissa voidaan havaita seksin ostajia.
Syytteet seksin ostamisesta eivät lisäksi menesty, koska viranomaisen pitäisi pystyä jälkikäteen näyttämään, että ostajan olisi pitänyt tietää ihmiskaupasta tai parituksesta. Syyte ei välttämättä menesty tuomioistuimessa, vaikka hyväksikäyttörikos olisi kohdistunut ihmiskaupan uhriin.
Järjestyslain osalta tutkijat pitävät ongelmallisena sitä, että seksin oston ja myynnin yleisellä paikalla kieltävää pykälää on sovellettu pääasiassa seksin myyjiin.
Täyskielto vaikuttaa asenteisiin
Myös tutkijat esittävät selvityksen perusteella seksin ostamisen kieltämistä kokonaan. Tällä voitaisiin nykyistä tehokkaammin ja selkeämmin puuttua seksikauppaa ylläpitävään kysyntään. Täyskielto olisi osittaiseen kieltoon verrattuna selkeämpi noudattaa ja valvoa, ja sen seksikaupan vastaista asenneilmapiiriä luova vaikutus olisi todennäköisesti voimassaolevaa kieltoa voimakkaampi, he perustelevat.
Vaihtoehtoisesti tutkijat esittävät nykyisen lain muuttamista siten, että seksin ostaminen parituksen tai ihmiskaupan kohteelta olisi kiellettyä, jos ostajalla olisi ollut aihetta epäillä ihmiskauppaa tai paritusta.
Lisäksi tutkijat ehdottavat järjestyslain seksiin myyjiin kohdistuvan kiellon kumoamista sekä paritusrikoksen tunnusmerkistön selkiyttämistä. Myös Suomeen tulevien naisten kotouttamiseen tulisi tutkijoiden mukaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Kiellettyä Ruotsissa ja Britanniassa
Selvityksen aineistona on käytetty määrällisiä tietoja kieltojen soveltamisesta muun muassa poliisilta ja syyttäjiltä, seksikaupan kohteen hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa ja paritusta koskevia tuomioita, järjestyslain soveltamista koskevia tietoja sekä asiantuntijahaastatteluja.
Lisäksi on selvitetty Ruotsin ja Britannian tilannetta. Ruotsissa seksin ostaminen on ollut kiellettyä vuodesta 1999 saakka. Britanniassa seksin ostaminen kiellettiin vuonna 2009 ihmiskaupan ja parituksen uhreilta. Toisin kuin Suomessa, Britanniassa rangaistavuus ei edellytä, että seksin ostaja on tietoinen ihmiskaupasta tai parituksesta.
uutiskirje 
