Itämeren suojelukomission (HELCOM) ministerikokous tiukensi Itämereen tulevien ravinteiden päästökattoa ja maakohtaisia vähennystavoitteita eilen Kööpenhaminassa.
Komissiossa on asiantuntijatyönä tarkennettu arvioita siitä, paljonko ravinteita tulee vähentää vuoteen 2021 mennessä vuosien 1997-2003 tasosta, jotta Itämeren hyvä tilaa saavutetaan. Uudet vähennystavoitteet perustuvat parhaaseen tämänhetkiseen tutkimustietoon. Tieteellinen pohja vahvistaa myös maiden poliittista sitoutumista.
Päätös tiukentaa selvästi sekä Suomen että lähes kaikkien muidenkin rantavaltioiden ravinnekuormituksen vähentämistavoitteita. Suomen uusi typen tavoite on 2 430 tonnia vuodessa aiemman 1 200 tonnin sijaan ja fosforitavoite nousee 150:sta 330 tonniin.
Suomen vähennystavoite kohdistettu vain Suomenlahteen. Suomi on todennut, että Perä- ja Selkämeren vesienhoitosuunnitelmien mukainen typpi- ja fosforikuormituksen vähentyminen lasketaan osittain ja Ahvenanmaan vesienhoidon ja Saaristomeren vesienhoitosuunnitelmien mukainen ravinnekuormituksen vähentyminen lasketaan täysimääräisesti Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden hyväksi ja osaksi Suomen vähennystavoitetta.
– Itämeren ravinnepäästöjen vähentämisellä on suuri hyöty ympäristön tilalle, virkistyskäytölle ja suoraan taloudelle. Ravinnepäästöjen vähentämisen suorat taloudelliset hyödyt on arvioitu kustannuksia merkittävästi suuremmiksi. Lisäksi lisääntyvä virkistyskäyttö ja matkailun ja palvelujen kautta hyödyt työpaikoissa ja taloudessa vain korostuvat, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) korosti.
– Suomen osalta päätökset tarkoittavat yhä tehokkaampaa ravinnepäästöjen vähentämistä erityisesti maataloudessa. Maatalouden kannattavuus ja ympäristöhyöty voidaan yhdistää ympäristötuen ja maaseudun kehittämisohjelman vahvistamisella ja kohdentamisella ravinnekiertoa parantavaksi, Niinistö sanoo.
Osa typpitavoitteesta saavutettu
Osa Suomen typpikuormituksen vähennystavoitteesta on jo saavutettu yhdyskuntien jätevesien tehostuneen puhdistamisen ansiosta, mutta yhdyskuntien päästöjen vähentämiseen on yhä potentiaalia. Itämeren suojelukomission päätös edellyttää myös, että haja-asutuksen jätevesien puhdistaminen toteutetaan jätevesiasetuksen mukaisesti.
Rantavaltioiden vähennystavoitteiden lisäksi tavoitteisiin kirjattiin sopimusalueen ulkopuolisista maista ilman kautta tuleva 18 720 tonnin typpikuormituksen vähennys, jonka on arvioitu toteutuvan Göteborgin pöytäkirjan vaatimusten toimeenpanon myötä vuoteen 2021 mennessä.
Kokouksessa arvioitiin Itämeren typpipäästöjen vähentämistä laivaliikenteessä. Itämeren meriliikenteen typenoksidipäästöjen NECA-rajoitusalueen arvioidaan vähentävän ilman kautta Itämereen tulevaa typpikuormitusta 6 930 tonnilla noin kolmenkymmenen vuoden aikana. Laivaliikenteen typpipäästöille arvioitu vähentämistavoite on merkittävä ja sen kustannustehokkuus on suuri, jos sitä esimerkiksi verrataan Suomen typpivähennystavoitteeseen.
Keskusteluun typpirajoitusalueen aseman hakemisesta palataan vuoden 2014 keväällä, kun Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa on ratkaistu se, onko vain uusia laivoja koskevan rajoitusalueen perustaminen mahdollista vuonna 2016 vai 2021. Alueen perustamisen taloushyödyt on arvioitu alustavasti viisi kertaa kustannuksia suuremmiksi.
Itämereen tuleva kokonaistypen määrä on pienentynyt 9 prosenttia eli noin 80 000 tonnia vuoteen 2010 mennessä vuosien 1997-2003 tasosta. Vastaavasti kokonaisfosforin määrä on pienentynyt 10 prosenttia eli noin 3 800 tonnia. Suomen vastaavat vähennystoteutumat Suomenlahdelle ovat 17 prosenttia typpeä, noin 2 900 tonnia. Luvussa on mukana myös ilman kautta tuleva kuormitus. Fosforipäästöt ovat pudonneet viisi prosenttia prosenttia, joka vastaa noin 32 tonnia.
Puolan kipsikasoista lisäselvityksiä
Suomi ja Puola esittivät kokouksessa yhteisen näkemyksen tutkimuksista, joilla viime kesänä selvitettiin mahdollisia fosforivuotoja Gdanskin ja Policen kipsikasoista. Molemmissa maissa saadut mittaustulokset ovat vertailukelpoisia ja ne osoittavat kohonneita fosforipitoisuuksia sekä Gdanskin että Policen kipsikasojen lähistöllä. Mittauksilla ei kuitenkaan pystytty selvittämään tai luotettavasti arvioimaan Itämereen tulevan fosforikuormituksen suuruutta.
Puolan ympäristöhallinto on jo käynnistänyt Gdanskin kipsikasasta ympäristöarvioinnin, minkä pohjalta ne voivat määrätä yhtiön tarvittaviin toimenpiteisiin. Näiden selvitysten odotetaan tuottavan lisää tietoa kuormituksen arvioimiseksi. Puola on lupautunut raportoimaan ympäristöarvioinnin tulokset Itämeren suojelukomissiolle.
– Olen tyytyväinen viime aikojen yhteistyöhön Puolan kanssa, jolla on vahva poliittinen sitoumus ratkaista Gdanskin kipsikasan ympäristöongelmat. Samoin keskustelimme venäläisten kanssa Kaliningradin jätevedenpuhdistamon nopeasta toteuttamisesta. Jäljellä olevien yksittäisten kuormittajien päästöihin on puututtava tiiviillä kansainvälisellä yhteistyöllä, Niinistö korosti.
Policen osalta jatkoselvitykset sovittiin tehtäväksi komission kuormitusseurannan yhteydessä ensi vuonna, jolloin Puola tekee riittävän laajan näytteenoton ja analyysin kuormituksen määrän arvioimiseksi. Mikäli on tarpeen, voidaan myöhemmin harkita myös ulkopuolista, riippumatonta osapuolta arvioimaan Policen kuormitusta.
uutiskirje 
