Yleistä asevelvollisuutta halutaan kehittää
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen on huolissaan puolustusvoimain määrärahoista. Määrärahojen alasajo alkoi jo vuonna 2012. Vuoteen 2015 mennessä puolustusvoimien kokoa pitää edelleen supistaa.
Puheloinen puhui Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa tiistaina.
– Vaikka toiminnan ja henkilöstön osuus pysyy budjetissa, materiaalin osuus jää liian pieneksi, Puheloinen totesi.
Hän on huolissaan erityisesti kalustovajauksesta ilma- ja merivoimissa.
Nykyinen aseteknologia kun vaatii enemmän ammattisotilaita palvelukseen. Puheloista kuitenkin harmittaa suomalaisen reserviarmeijan sekä sen tietoteknisten taitojen vähättely.
– Tässä voi olla niin sanottua ikävaikutusta. Nykyisillä varusmiehillä ei ole vaikeuksia omaksua näitä asioita.
Valtion vastattava myös kyberpuolustuksesta
Ulkoministeriöön kohdistuneeseen vakoiluun ja mahdollisiin kyberhyökkäyksiin Puheloinen ehdottaa ratkaisuksi esimerkiksi erillisiä tietojärjestelmiä. Niiden hakkerointi on vaikeampaa kuin julkisten järjestelmien.
– Tämä vaatii jatkuvaa kehittämistä ja resursseja tulevaisuudessa.
Puheloinen perää myös uutta säädöspohjaa aktiivisen kyberturvallisuuden lisäämiseksi. Hän näkee myös kyberturvallisuuden valtion puolustustehtäväksi. Kansallista yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän.
– Teemme yhteistyötä monien maiden kanssa tässä asiassa, jolloin kaikki osapuolet voittavat, Puheloinen summaa.
Yleistä asevelvollisuutta halutaan tasa-arvoistaa
Kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat osallistuivat Maanpuolustusseminaarin paneelikeskusteluun.
Suurimmaksi uhkaksi koettiin kyberhyökkäyksen mahdollisuus. Kansanedustajat Christina Gestrin (r.) ja Anni Sinnemäki (vihr.) muistuttivat myös Venäjän mahdollisista negatiivisista muutoksista.
Perussuomalaisten Jussi Niinistö ja keskustan Mikko Savola jakoivat yhteisen huolen yleisen asevelvollisuuden rapautumisesta kestämättömässä taloustilanteessa.
Ainoastaan vasemmistoliiton Kari Uotila ja vihreiden Sinnemäki olivat niin kutsutun modifioidun asevelvollisuuden puolesta, jossa myös naiset osallistuisivat valtion turvallisuutta edistäviin tehtäviin esimerkiksi sairaaloissa ja tietotekniikan parissa.
Uotila heitti idean, että siviilipalvelustaan suorittavat määrättäisiin yksilöllisten vahvuuksien mukaisesti turvallisuustehtäviin.
– Siviilipalveluksen voisi suorittaa valtiollista turvallisuutta edistävässä tehtävässä esimerkiksi kirjastonhoitajan työn sijaan, Uotila tuumaa.
uutiskirje 
