Presidentti Tarja Halosen mukaan eurooppalaisen demokratiakeskustelun päähuomio on ollut vaaleissa.
Hän pitää suomalaista suhteellista vaalitapaa hyvänä, koska se tuo muita järjestelmiä paremmin vähemmistöjä esille.
Halonen puhui Kalevi Sorsa -säätiön järjestämässä Eurooppalaisen demokratian tulevaisuus -seminaarissa maanantaina.
Rahoitus ja julkisuus ovat avainasemassa ehdokkaan vaalityössä. Muutama Euroopan komission vaaliehdokkuutta harkinnut suomalainen on joutunut luopumaan ehdokkuudestaan juuri rahanpuutteen takia.
– Sosiaalinen media on tuonut julkisuuteen uuden ulottuvuuden, mutta sekin on rahalla hoidettavissa, Halonen tähdentää.
Sosiaalisen median arvaamattomuus on yllättänyt Halosenkin, jonka suosituin twiittaus on koskenut presidentti Medvedevin lahjoittamaa Meggi-kissaa.
Halosen mukaan vähemmistöjen oikeudet ovat kuitenkin länsimaisen demokratian koetinkivi.
– Vähemmistöille tulee vaatia samanlaista käyttäytymistasoa kuin enemmistölle. Vähemmistönä oleminen ei sinänsä tee erityiseksi.
Halosen kertoo kuulleensa kansan kaipailevan vahvaa johtajaa. Hän kuitenkin otaksuu, etteivät kansalaiset kuitenkaan sietäisi sellaista.
Suomessa uskalletaan olla romani
Romanien asema nousi keskustelussa esiin. Halosen mukaansa romanien kouluttautuminen ja asuminen lähtivät kehittymään oikeaan suuntaan hänen puheenjohtajakautenaan romanivaltuuskunnassa.
– Havaittiin, ettei ole kysymys siitä, etteivätkö romanilapset haluaisi käydä koulua tai etteivätkö romanit haluaisi asua yhdellä paikkakunnalla, Halonen toteaa.
Pikemminkin romanien kokema kielteinen kohtelu ja romanilapsien kokema koulukiusaaminen ovat vaikuttaneet koulun keskeyttämiseen tai asuinpaikan vaihtamiseen.
Kun diskriminointi vähitellen Suomessa laantui, romaneiden lukumääräkin kasvoi, vaikka romaneita ei maahan muuttanutkaan. Entisestä noin 6 000:sta lukumäärä kaksinkertaistui.
– Yhä useampi alkoi puhua ääneen sukujuuristaan.
Romanit on Halosen mukaan suorastaan unohdettu historiankirjoituksesta. Euroopassa holokaustin aikaan juutalaisten lisäksi tapettiin myös romaneita. Jugoslavian verilöylyssä puhuttiin etnisten kansojen teurastamisesta, mutta ei mainittu romaneja, jotka kokivat saman kohtalon.
Suomeen tulleet Bulgarian ja Romanian romanikerjäläiset saavat Halosen sympatiat. Romaneita kohdellaan näissä maissa huonosti, Tsekki mukaan lukien. Siksi tuhannet romanit pyrkivät pois kotimaastaan.
– Olen ehdottoman tiukasti sitä mieltä, että Romania ja Bulgaria on pistettävä vastuuseen toiminnastaan. Me emme täältä käsin voi sikäläisten romanien ongelmaa ratkaista.
uutiskirje 
