Työttömille halutaan turvata mahdollisuus jatkaa sopimuspalomiehen tehtävissä
Sisäministeriön mukaan taantuma on aiheuttanut vakavan miehistövajeen Lapin ja itäisen Suomen palokuntiin ja pelastuslaitoksiin.
– Esimerkiksi Juankoskella kävi niin, että käytännössä kaikki palokuntalaiset olivat paperitehtaan työntekijöitä, ja tehdas lopetettiin. Silloin yksi palokunta meni kerralla huonoon happeen, sisäministeriön hallitusneuvos Esko Koskinen kertoo.
Suurimmassa osassa Suomea vapaapalokuntalaisille ja palolaitosten sivutoimiselle henkilöstölle maksetaan hälytyskorvauksia ja pientä palkkaa.
Jos palokuntalainen joutuu työttömäksi tai lomautetuksi päätoimestaan, hän joutuu lopettamaan palokuntatyön, jotta palokunnan maksamat hälytys- ja muut korvaukset eivät veisi oikeutta työttömyyspäivärahaan.
Asemalla vain muutama
ammattipalomies
Kuntien ja pienten kaupunkien palo- ja pelastustoimi pohjautuu sivutoimisiin pelastajiin. Paloasemalla on usein vain muutama täysipalkkainen palomies päivystämässä, joiden voimin saadaan yksi paloauto liikkeelle ja sekin vajaamiehitettynä.
Seuraava lähtö lähtee liikkeelle kotoa tai työpaikoilta hälytettyjen sivutoimisten palomiesten voimin.
Joillain paikkakunnilla ensimmäinen paikalle saatava paloauto on kokonaan vapaaehtoisten miehittämä. Tällöin puhutaan kansankielellä VPK:sta ja lakikielellä sopimuspalokunnasta.
Pallo sosiaali- ja
terveysministeriöllä
Sisäministeriö on ehdottanut sosiaali- ja terveysministeriölle, että työttömille ja lomautetuille sopimuspalokuntalaisille turvataan 300 euron suojaosuus palokuntatoiminnasta saatavaan korvaukseen.
– Tämä on heidän hallinnonalaansa kuuluvaa lainsäädäntöä. Sisäministeriö on keskustellut tästä hyvässä yhteisymmärryksessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, Koskinen sanoo.
Sisäministeriössä pelätään, että taantuman syvetessä ongelma voi laajeta.
Lakimuutokseen liittyy kuitenkin isoja kysymyksiä. Virkamiehet ja poliitikot joutuvat pohtimaan, voidaanko sivutöinä palokuntatöitä tekevää henkilöä kohdella eri tavalla kuin muita sivutöitä tekeviä työttömiä ja lomautettuja.
Koskinen on toiveikas.
– Nyt ollaan ehkä palaamassa aikaan, jossa suojaosuus olisi mahdollista. Me olemme esittäneet, että suojaosuus avattaisiin palokuntalaisille, mutta sosiaali- ja terveysministeriö harkinnee, avataanko suojaosuus laajemminkin.
Sata-komitea tulppana
Maallikkojärjellä ajatellen luulisi, että palokuntalaisten hälytyskorvauksista voisi helposti tehdä poikkeuksen.
Tuntuu erikoiselta, että kunnan ainoan palokunnan koko miehistö joutuu lopettamaan hälytystehtävissä toimimisen, jos kunnan suurin työnantaja lomauttaa tai irtisanoo henkilöstönsä.
Luulisi, että olisi päinvastoin hyvin kannatettavaa, että työttömälle löytyisi jotain mielekästä tekemistä kuten palokuntatyö.
Mutta ei.
Suomen työttömyyslainsäädäntö näyttää pysyvän jäykkänä.
– Suuri kysymys on se, että tämä koskisi vain yhtä ryhmää, jota varten tehdään poikkeus. Tämän takia tämä on hankala kysymys. Sinällään tällainen on lainsäädännössä mahdollista säätää. Harkinta siitä, menetelläänkö näin, on nyt käynnissä, asiaa sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteleva hallitusneuvos Esko Salo sanoo.
Vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä, että työttömyysturvaa muutettaisiin siten, että muutkin kuin palokuntalaiset voisivat tehdä pieniä sivutöitä menettämättä työttömyyskorvaustaan.
Tästä pitää huolen sosiaaliturvauudistusta pohtiva Sata-komitea.
– Sata-komitea ei ole esittänyt muutoksia työttömyysturvan sovittelusäännöksiin. Tällä hetkellä tähän ei siksi olla laajemmin menossa. Siksi tätä ei ihan lyhyellä aikavälillä muuteta tai laajenneta kaikkiin.
Salon mukaan palokuntalaisia koskeva poikkeuspykälä saattaa kuitenkin löytää tiensä Sata-komitean muutosesityksiin ensi syksyllä. Lainsäädäntöön se päätyisi ehkä joskus ensi vuoden puolella, kunhan eduskunta ehtii asiaan.
uutiskirje 
