Työeläkejärjestelmän uudistamista koskevat neuvottelut ovat EK:n työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen mukaan lähteneet liikkeelle hyvässä hengessä. Palkansaajien mielestä työnantajien kovat vaatimukset muun muassa eläkeiän alarajan nostosta ovat toistaiseksi jääneet taka-alalle.
– En halua neuvottelujen tässä vaiheessa lähteä sanomaan, että mitä ratkaisussa pitää ehdottomasti olla tai mitä siellä ehdottomasti ei saa olla.
Neuvottelujen hyvänä pohjana toimii Laatusen mukaan ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla tehty selvitys, jossa arvioitiin työeläkejärjestelmän kestävyyttä.
– Neuvotteluja tarvitaan ikärakenteen hurjan kasvun johdosta, osana kestävyysvajeen hoitamista ja myös Suomen luottoluokituksen varmistamiseksi.
– Kun aikanaan Vanhasen hallituksen kanssa sovittiin eläköitymistavoitteen nostamisesta 62,4 vuoteen 2025 mennessä, niin ilman mitään uudistuksia siitä jäädään Pekkarisen työryhmän mukaan vuodella.
Laatunen muistuttaa, että järjestelmä täytyy pitää kunnossa, jotta myös nuoret saavat aikanaan asianmukaisen työeläkkeen. Se edeltää sen säätämistä ikärakenteen ja taloudellisten olosuhteiden tahdissa.
Neuvotteluaikataulu eli ratkaisu ensi syksyyn mennessä on tiukka, mutta Laatusen mukaan viime vuosina käydyt keskustelut ja Pekkarisen työryhmän raportti antavat niin hyvän pohjan, että aika tulee riittämään.
Ei puhuta Bismarckista
Lasse Laatunen on viimeisen parin vuoden aikana puhunut toistuvasti tarpeesta nostaa eläkeikää kahdella vuodella. Hän myös tuonut esille Bismarckin Saksan, jossa eläkeikä oli 70 vuotta.
– En puhu nyt Bismarckista tai mistään muustakaan, mutta haluan muistuttaa, että Euroopasta löytyy parisen kymmentä maata, jotka ovat jo nostaneet eläkeikäänsä. On selvää, että Suomi, jossa ikärakenteen muutos on vielä nopeampi kuin monessa muussa Euroopan maassa, ei voi olla tässä suhteessa erilainen.
– Korjaisin tässä sitä monella olevaa väärinkäsitystä, että eläkeikä nousisi huomisesta alkaen. Se voisi nousta vähitellen pitkällä aikataululla. Näin on myös muualla ja Suomessakin siihen joudutaan pelkästään lainsäätämisseikkojen takia.
Laatunen korostaa, että neuvottelijoiden toimeksianto on niin laaja, että se mahdollistaa koko työeläkejärjestelmän arvioinnin.
– Eläkeikä on vain yksi kysymys neuvoteltavien asioiden vyyhdessä.
Työhistoria huomioon
Lasse Laatunen on puhunut pitkään mallista, jossa työuran pituus otettaisiin huomioon eläkkeelle siirtymisen iässä. Saksan uuden hallituksen ohjelman mukaan 45 vuoden työhistorialla eläkeikä on 63 vuotta.
– Suomessa tämä ei ehkä onnistu, koska kun meillä ryhdytään puhumaan työhistoriasta, ei malteta rajoittaa sitä varsinaiseen työhön.
– Aletaan heti virittää keskustelua, että mitkä ovat näitä työntekoa korvaavia jaksoja ja näitä hyviä syitä on lukematon määrä aina opiskelusta ja perhevapaista vuorotteluvapaaseen. Työhistoriaan perustava malli olisi kelvollinen, jos pidättäydyttäisiin todellisessa työnteossa. Työttömyys on vielä jakso, joka on vaikeasti ratkaistava. Keskeinen este on käytännössä se, että Suomessa ei ole rekisteröity työhistoriatietoja, ainoastaan palkkatiedot, sanoo Laatunen.
Lasse Laatusen laajempi haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Vuosilehdessä 3.1.
uutiskirje 
