Nafta-sopimus ei ollut hyödyksi Meksikolle

Kun Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alue Nafta syntyi 20 vuotta sitten, Meksikossa toivottiin sen luovan uusia työpaikkoja. Toisin kuitenkin kävi.

Moni yhdysvaltalainen auto- ja teknologiayritys kyllä siirsi tuotantonsa rajan yli halvempaan Meksikoon, mikä merkitsi satojen tuhansien työpaikkojen hävikkiä USA:lle.

Meksikon työtilanne ei kuitenkaan kohentunut, vaan köyhtyminen on ajanut sieltä miljoonia ihmisiä työpaikan toivossa Yhdysvaltoihin.

Asetelma kytkeytyy meksikolaisten perusravintoon maissiin. Naftan myötä Meksikoon tulvi USA:sta halpaa valtion tuella tuotettua maissia, jonka kanssa paikalliset pienviljelijät eivät pystyneet kilpailemaan. Meksikon valtio ohjasi tukensa pientilojen sijasta suurille vientiyrityksille.

Yhdysvaltalaisen Tuftsin yliopiston tutkimuksen mukaan Meksikoon on Naftan ansiosta syntynyt noin 700 000 uutta teollisuustyöpaikkaa samalla, kun noin kaksi miljoonaa maanviljelijää on jäänyt työttömäksi.

– Ennen Naftaa Meksiko oli kehittyvä maa, mutta nyt se on alikehittynyt valtio, jonka maaseudun asukkaista 70 prosenttia ja intiaaneista 85 prosenttia elää köyhyydessä, sanoo meksikolaisen pienviljelijäyhdistyksen puheenjohtaja Victor Suarez.

Oma teollisuus katosi

Maissitulva oli ennakoitavissa, mutta Naftan kannattajat lupasivat, että Meksikon teollistuminen korvaisi menetykset ja loisi työtä.

Valtaosa uusista tehtaista on kuitenkin kokoonpano- eikä tuotantolaitoksia. Osat tulevat Yhdysvalloista, Kiinasta ja muualta, ja kootut tuotteet viedään ulkomaille.

Meksikosta ei hankita raaka-aineita, ja työvoimaakin tarvitaan vähemmän kuin vanhoissa tehtaissa, joita on suljettu kannattamattomina.

– Nafta tuhosi Meksikosta tuhansia pieniä tuotantolaitoksia ja miljoonia työpaikkoja, summaa pienten ja keskisuurten yritysten yhdistystä johtava Adán Rivera.

Meksikosta on kadonnut kokonaisia tuotannonaloja. Ennen Naftaa siellä valmistettiin muun muassa junia, traktoreita ja muita teollisuustuotteita. Niitä ei viety ulkomaille, mutta tuotanto paransi talouden omavaraisuutta.

Lihavuus ongelmaksi

Vuoden 2008 finanssikriisin aikana Meksikon talous kutistui 6,6 prosenttia eli eniten koko Latinalaisessa Amerikassa. Syynä oli riippuvuus Yhdysvaltain markkinoista.

Amerikkalaisten tuotteiden kulutus on lisääntynyt rajusti Meksikossa. Walmartin ja Costcon kaltaisten kauppaketjujen myymälöissä jopa maissilastut ja niiden kanssa nautittava salsa ovat yhdysvaltalaista valmistetta.

Myös perinteinen ruokavalio on korvattu pohjoisen teollisesti valmistetuilla ruuilla ja juomilla. Se on tehnyt meksikolaisista maailman ylipainoisimman kansan, jonka yleisin kuolinsyy on diabetes.

Kaikki eivät kuitenkaan ole häviäjiä. Meksiko voi ylpeillä maailman rikkaimmalla miehellä, Carlos Slimillä, joka kokosi omaisuutensa Naftaan kytkeytyvissä yksityistämisissä. Nafta miellyttää muitakin talouseliitin jäseniä, joiden rahat on sijoitettu turvallisesti ulkomaille.