Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, turkulainen kansanedustaja Annika Lapintie muistuttaa siitä, että meneillään olevissa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisissä neuvotteluissa transatlanttisesta vapaakauppasopimuksesta puhutaan isoista talouden asioista. Sopimus kattaisi jopa puolet maailman bruttokansantuotteesta.
Neuvottelujen tavoitteena on poistaa tullit, purkaa byrokratiaa, avata julkisia hankintoja kilpailulle ja helpottaa investointeja.
– Suurin vapaakauppasopimuksen ongelmakohta on investointisuoja, joka parantaisi yhtiöiden ja sijoittajien asemaa yhteiskunnan intressien kustannuksella. Esimerkiksi tupakkayhtiöiden tai luontoa saastuttavien yhtiöiden asema voisi sopimuksella vahvistua, ellei nyt olla tarkkana, Lapintie varoittaa.
– Valtaa uhkaisi siirtyä pois demokraattisesti valituilta ja valvotuilta elimiltä suppealle välimiesten joukolle, joka tulkitsisi valtioiden lakeja.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii sopimuksen ongelmakohtien selvittämistä eduskunnalle.
– Kauppasopimus ei saa estää terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimista eikä korkean tason ympäristönsuojelua, Lapintie toteaa tiistaina blogissaan.
Sinisilmäinen Stubb
Lapintie toteaa, että investointisuojaa on ajateltu yleensä tarvittavan silloin, kun sovitaan talousyhteistyöstä sellaisen maan kanssa, jonka oikeuskulttuuri ei ole eurooppalaisella tasolla.
– Todellisuudessa suuryhtiöt ovat kuitenkin investointisuojaan vedoten pyrkineet estämään sellaista lainsäädäntöä, joilla suojellaan ihmisten terveyttä tai luontoa ja ympäristöä, hän huomauttaa.
– Jos yhtiöt eivät saa tahtoaan läpi, ne yrittävät rahastaa valtioilta korvauksia. Ulkomainen kaivosyhtiö voisi silloin esimerkiksi syyttää Suomea toimintansa haittaamisesta.
Lapintien mielestä transatlanttisen sopimuksen uhkakuvia on vähätelty sillä, että se ei uhkaa julkisten palveluiden tai ympäristösäännösten nykytasoa.
– Esimerkiksi eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) vaikuttaa riskien suhteen kovin sinisilmäiseltä, hän toteaa.
– Entä jos ei tyydytäkään nykytasoon, vaan halutaan laajentaa julkisia palveluita? Jos esimerkiksi Suomi asettaisi julkisen terveydenhuollon ensisijaiseksi, kanavoisi siihen varoja ja henkilökuntaa, ja vähentäisi vastaavasti yksityisen terveydenhuollon saamaa julkista tukea? Tämä asettaisi silloin vastakkain Suomen valtion ja Suomeen sijoittaneen kansainvälisen terveysbisneksen edut. Olisivatko tuolloin veroparatiiseista käsin toimivat terveysyritykset investointisuojan nojalla oikeutettuja korvauksiin Suomen valtiolta?
Investoinneista kahleita?
Lapintie arvioi ulkomaisten investointien olevan hyödyksi silloin, kun ne tukevat tulevaisuuden työpaikkoja, tuotantoa ja kestävää kehitystä.
– Sen sijaan investoinnit eivät saa muodostua kehityksen kahleiksi. Miljoonakorvausten uhka ei saa estää viranomaisia torjumasta sosiaalisesti ja ekologisesti kestämätöntä kehitystä, hän kirjoittaa.
Vapaakauppasopimuksen saaman negatiivisen julkisuuden jälkeen Euroopan komissio onkin päättänyt lopulta avata prosessia investointisuojan osalta. Maaliskuussa alkaa kolmen kuukauden julkinen kuuleminen, jonka aikana muun muassa kansalaisjärjestöillä on oikeus kommentoida sopimusta.
uutiskirje 
