Viikon kysymys
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mukaan koulutuksen säästöt ja leikkaukset ovat johtaneet perusopetuksessa tilanteisiin, joissa koulu ei enää pysty täyttämään sille annettuja tehtäviä.
Kuinka paljon koulutuksesta leikataan, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen?
– Kuntien valtionosuuksia leikataan yli 1,1 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Sen laskennallinen vaikutus perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen on arviolta 250 miljoonaa euroa.
– Kuntapäättäjät kuitenkin käytännössä ratkaisevat, minkä verran säästöjä mihinkin kohdentavat. Koska suuressa osassa kunnista sosiaali- ja terveystoimen budjetti ylitetään, koulutoimen suhteellinen osuus niissä pienenee koko ajan.
Säästetäänkö koulutuksesta liikaa?
– Säästetään ja se on leikkausta tulevasta osaamisesta.
– Jos kotitaloutta tai teknistä käsityötä ruvetaan opiskelemaan netistä tai kirjoista, ei enää opita käden taitoja. Silloin ei saavuteta lain koulutukselta edellyttämää tasoa.
Minkä muunlaisia koulusäästöjä kunnissa tehdään?
– Esimerkiksi tuki- ja erityisopetuksesta on leikattu monessa kunnassa. Sen vaikutuksia ei pysty osoittamaan lyhyellä jänteellä, vaan lasku tulee sosiaali- ja terveystoimen maksettavaksi vuosien päästä.
– Joissakin kouluissa tehdään tekstiilikäsityössä mahdollisimman pieniä vaatteita, esimerkiksi housujen asemesta shortsit, jotta kangasta riittäisi kaikille. Eihän tällaisesta synny kuin yksittäisten eurojen säästöjä.
– Myös uimaopetuksesta on joissakin kunnissa tingitty niin, että sitä annetaan vain joka toinen tai joka kolmas vuosi. Uimataito on kuitenkin määritelty opetussuunnitelman perusteissa yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi.
Mitä pitäisi tehdä, jos rahat eivät riitä?
– En voi sanoa, että ottakaa sosiaali- ja terveystoimesta. Silloin joku sanoo, että ohjaan rikkomaan lakia.
– Säästöt pitää pystyä kaivamaan suurista rahavirroista ja kunnan rahoista yli puolet kuluu sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. On tosiasia, että sieltä on pakko löytää säästökohteita.
uutiskirje 
