Eläketurvakeskus julkisti maanantaina muun muassa työntekijöiden asemaa työeläkejärjestelmässä koskeneen selvityksen ja pitää sen perusteella järjestelmää keskeisilta osiltaan tasapuolisena.
Viesti oli erilainen, kun Rakennusliitto käynnisti samana päivänä Elävänä eläkkeelle! –kampanjansa eläkeuudistuksesta
Työsuojeluvaltuutettu Pirjo Perkiökangas ja pääluottamusmies Jari Renlund näkevät eläkejärjestelmän suureksi ongelmaksi sen, että siinä ei oteta huomioon työn raskautta. Rakennusalalla on saavutus, jos työntekijä saavuttaa lakisääteisen eläkeiän terveenä eikä joudu eläkkeelle terveydellisistä syistä ennen aikojaan.
Perkiökangas ja Renlund eivät myöskään hyväksy eläkeputken poistamista. Eläkeiän nostamisen sijasta käynnissä olevissa neuvotteluissa tulisi heidän mielestään olla asialistalla raskasta työtä tekevien eläkeiän laskeminen.
Jo tällä hetkellä monilla aloilla on tuhansia, jotka eivät jaksa työelämässä edes nykyiseen eläkeikään asti. Rakennusliitto vastustaa eläkeiän nostoa ja eläkeputken poistoa.
Epäkohta esille
Rakennusliitto haluaa kampanjallaan herättää keskustelua eläkeuudistuksen inhimillisistä vaikutuksista ja saada suomalaiset ymmärtämään, mistä eläkeuudistuksessa on kysymys.
Kampanjalla halutaan saada raskasta työtä tekevien miesten ja naisten, sairaanhoitajien, opettajien, autonkuljettajien, rakentajien ja muiden palkansaajien ääni kuuluviin.
Kampanjalla muistutetaan, että keskimääräinen ikä eläkkeelle siirtymiselle on noin 61 vuotta. Vuosittain joutuu tuhansia ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle jo alle 52-vuotiaina. Raskailla aloilla eläkeputki on taannut noin 15 000 työntekijälle perusturvan ennen varsinaista eläkeikää.
Lyhyt tie kortistoon
Pirjo Perkiökangas kertoi ehtineensä 58 vuoden ikään työskennellä rakennustyömailla 37 vuotta.
Nyt on alkanut nivelrikko polvessa. Hän epäilee mahdollisuuksiaan harjoittaa maalarin ammattiaan 63 vuoden ikään saakka.
– Jos jaksan, niin hyvä on.
Perkiökangas muistuttaa myös alan kilpailutilanteen vaikutuksista. Tie kortistoon on lyhyin vanhemmilla työntekijöillä, joiden työpanos ei säily entisellään.
Jari Renlund kertoi tilaisuuksista, jotka rakennusalalla tapaavat jäädä pitämättä. Jos joku työkaveri jää 63-vuotiaana eläkkeelle, niin tilaisuudet ovat hienoja, mutta harvinaisia.
– Useiden kohdalla tällaiset tilaisuudet jäävät pitämättä, kun eläkkeelle lähtö on rikkinäisten polvien tai lonkkien vuoksi edessä aikaisemmin.
Renlund uskoo, ettei kukaan halua elämänsä loppukaarteeseen liian pitkään sairauden riivaamana jatkuneen työuran vuoksi hoitokierrettä. Siksi eläkeiässä tulisi olla joustoa.
Perkiökangas ja Renlund perustelivat eläkeputken säilyttämistä myös oman alansa epävarmalla työllisyystilanteella. Talven yli kestävä työttömyysjakso pudottaa ansioita. Eläkeputkea tarvitaan kohentamaan tällaisten työntekijöiden asemaa.
Usko jaksamiseen hiipuu
Elävänä eläkkeelle! -kampanjaa on pohjustettu TNS Gallupin toteuttamalla Suomalaiset ja eläkeikä -selvityksellä. Sen mukaan suomalaisten enemmistö ei usko, että jaksaa tehdä työtä 67-vuotiaaksi, kuten muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitosta on esitetty.
Enemmistö kyselyyn osallistuneista epäilee, että töitä olisi edes tarjolla 67-vuotiaaksi saakka.
Usko työssä jaksamiseen hiipuu iän mukaan. Joka kolmas alle 34-vuotiaista uskoo jaksavansa hyvin tai melko todennäköisesti töissä 67-vuotiaaksi, mutta 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä vain noin joka viides.
Kuormittavuus otettava huomioon
Kyselyssä tuli selville myös suuren enemmistön kanta, jonka mukaan työn kuormittavuus tulisi ottaa huomioon eläkkeelle pääsemisessä. Kaksi kolmesta on sitä mieltä, että raskasta työtä tekevien pitäisi päästä eläkkeelle aikaisemmin kuin vähemmän kuormittavaa työtä tekevien.
Eläkeputken poistuminen merkitsisi tulojen alenemista peruspäivärahatasolle (ilman mahdollisia lisätukia noin 650 euroa kuukaudessa). Neljä viidestä arvioi tulevansa toimeen tällä huonosti tai varsin huonosti.
Eläkeputken poistaminen ei aiheuttanut kovaa vastustusta. Syy tähän on todennäköisesti siinä, että vain 50 prosenttia vastaajista osasi kertoa, mitä eläkeputkella tarkoitetaan.
Joustaen jaksamaan
Selvityksen teettäneen Rakennusliiton mukaan työssä jaksamiseen on panostettava entistä enemmän. Se ei kuitenkaan ratkaise raskaasta työstä johtuvia ongelmia. Kaavamainen eläkeikä ei ota huomioon kuormittavien töiden vaikutusta työssä jaksamiseen.
Liiton mielestä työntekijöille on annettava mahdollisuus päästä ”elävänä eläkkeelle” siten, että eläkeikä määräytyy yksilöllisesti työn raskauden ja kuluttavuuden mukaan. Ikääntyville työntekijöille on myös annettava mahdollisuus päästä tehtäviin, jotka joustavat jaksamisen mukaan.
Liiton mukaan työn raskauden huomioon ottavista eläkejärjestelmistä löytyy esimerkkejä.
Itävallassa on käytössä eläkejärjestelmä, joka huomioi raskaan työn raatajat. Esimerkiksi kolmivuorotyöläiset, ulkona jatkuvasti työskentelevät ja monet muut ns. raskaan ammatin harjoittajat pääsevät eläkkeelle muita aikaisemmin.
Itävallan kokemuksista kerrotaan enemmän perjantaina 14.2. Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 
