Viikon kysymys
Tammikuussa oli 35 100 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Kaikkiaan heitä oli 327 600. Osa ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta rahoitetaan Työttömyysvakuutusrahastosta (TVR).
Riittääkö Työttömyysvakuutusrahastossa oleva puskuri ansiosidonnaisten päivärahojen maksamiseen, toimitusjohtaja Heikki Pohja?
– Meillä saisi olla puskuria enimmillään 1,3 miljardia. Vuoden alussa sitä oli 680 miljoonaa, eli reilun kahden kuukauden menoihin. Työttömyyden kasvaessa puskuri sulaa.
– On täysin mahdollista, että tänä vuonna tuo määrä puolittuu 350-450 euroon. Eli jos puskuria on vain 300 miljoonaa, meidän pitää säännösten mukaan ottaa loppuvuodesta maksuvalmiuslainaa. Rahastossa pitää aina olla yhden kuukauden työttömyysmenoja vastaava määrä.
Entä jos sekään ei riitä?
– Silloin pitää ensi vuoden alusta korottaa sekä palkansaajien että työnantajien työttömyysvakuutusmaksua. Tälle vuodelle maksuja alennettiin 0,1 prosenttia. Jos maksua korotetaan vastaavasti, se lisää tulojamme 150 miljoonalla. Sekään ei vielä pysäytä velkaantumista. Korotuksen pitäisi olla 0,2 prosenttia, jos työllisyys ei kohene.
Valtio auttoi rahastoa väliaikaisesti lomautusmenoissa. Viime vuonna tuki päättyi. Miten se vaikuttaa?
– Vuonna 2009 lomautusten osuus oli 40 prosenttia työttömyysetuusmenoista ja tänä vuonna 20 prosenttia. Sekin on yli keskiarvon. Valtion tuki tuli tarpeeseen.
Kuinka työttömyyspäivärahan ehtojen muuttaminen vaikutti?
– Työttömyysjakson lyhentäminen joissakin tapauksissa 400 ja jopa 300 päivään vähentää menoja. Vastaavasti työssäoloehdon lyhentäminen 8 kuukaudesta 6 kuukauteen aikaistaa työttömyysjaksoa. Lisäpäiväoikeuden ikärajan nostaminen vähentää menoja. Muutosten vaikutukset aika lailla kumoavat toisensa.
Työssäkäyviä on vähemmän, akateeminen työttömyys on kasvanut ja silpputöiden osuus on pysynyt korkealla. Palkkasumma on supistunut. Työttömyysvakuutuksen maksajia on vähemmän. Miten se vaikuttaa?
– Palkkasumma pienenee eli tulopohjamme heikkenee. Elokuussa hyväksytyssä budjetissa palkkasumman kasvu oli suurempi. Se perustui valtiovarainministeriön ennusteeseen. Nyt näyttää, että se oli liian toiveikas.
– Paineet tulevat kahtaalta eli menot kasvavat ja tulot hiipuvat odotetusta. Toki jos talous kääntyisi, se voisi muuttaa tämän kehityksen.
uutiskirje 
